Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen puhui Espoossa ryhmän kesäkokouksessa. Hän käsitteli viime päivien tapauksia, joissa hälytystehtävää suorittaneita poliiseja kohti ammuttiin ”brutaalisti”.
– Kaksi poliiseista loukkaantui Porvoossa tilanteessa, joka muodostui ja jatkui tavalla, johon emme ole Suomessa tottuneet – emmekä aio tottuakaan. Tuomitsemme ilmiön yksimielisesti, Kai Mykkänen sanoi.
– Kunnioitus virkaansa toimittavaa poliisia kohtaan on Suomen turvallisuuden ydintä. Toivomme voimia ja jaksamista uhreiksi joutuneille poliiseille, heidän läheisilleen ja koko työyhteisölle.
Entisen sisäministeri Mykkäsen mukaan on aika antaa tutkinnalle työrauha, joka ”ei tarkoita asian unohtumista”.
– Kun kokonaisuus on selkiytynyt, vaaditaan päättäjiltä määrätietoisuutta tehdä tarvittavat johtopäätökset. Siis päätökset siitä, mitä tarvitaan tällaisiin tilanteisiin varautumiseksi – ja ennen kaikkea – miten poliisille hengenvaaralliset tilanteet voidaan ehkäistä ennalta.
Hänen mukaansa poliisin voimavarojen kasvattamista pitää jatkaa koko maassa ja aivan erityisesti on kiihdytettävä ennaltaehkäisevän työn ja lähiöpoliisitoiminnan vahvistamista.
– Ruotsissa yleistynyt lähiöväkivalta pitää estää ennalta. Siihen tarvitaan viranomaisten tiivistä läsnäoloa ja verkostoitumista paikallisten yhteisöjen kanssa. Erityisesti nuorten oireiluun on päästävä kiinni nopeasti ennen kuin teot menevät kohtalokkaan pitkälle, Mykkänen sanoi.
– Yhdessäkään kaupunginosassa tai kylässä enemmistö ei halua väkivaltaa – se pitää kääntää voimavaraksi viranomaisten ja yhteisöjen kumppanuudella ja tiedonvaihdolla.
Haaste identiteettipolitiikasta
Kai Mykkäsen mukaan kokoomus turvaa vapauteen ja vastuuseen vastatessaan ”vihreän ja perussuomalaisen identiteettipolitiikan haasteeseen”.
– Se haaste perustuu poissulkevaan ajatteluun – siihen, että joku elämäntapa tai -katsomus on ainoa oikea ja muiden väärä. Vapauden ja vastuun lähtökohta erottaa meidät yhtä lailla vasemmiston kollektivismista, Mykkänen totesi PS:sta ja vihreistä.
– Emme väitä, että tiedämme mikä elämäntapa on oikea, vaan uskomme siihen, että jokainen meistä saa toteuttaa itseään niin elämäntavoissa kuin elinkeinon harjoittamisessa vapaasti. Mutta vapauteen kuuluu vastuu niissä tilanteissa, joissa omat valinnat vaikuttavat muiden elämään ja omaan elämänpolkuun.
– Vastuuseen kuuluu, että heikommista tai vaikeuksiin ajautuneista pidetään huolta. Olen varma, että enemmän kuin joka viides suomalainen on samaa mieltä vapauden ja vastuun arvomaailmasta hyvän Suomen perustana, kun sen oikein kirkastamme.
Ryhmäjohtaja käsitteli myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marinin nostattamaa keskustelua, jossa Marin ”unelmoi” lyhyemmästä työviikosta.
– Tämä on tärkeä keskustelu, koska aihe hämmentää monia. Toisaalta puhutaan, että koneet tekevät kohta puolet nykyisistä töistämme, ja toisaalta että työntekoa pitäisi lisätä. Kuulostaa ristiriitaiselta, mutta itse asiassa molemmat ilmiöt ovat totta samaan aikaan, Kai Mykkänen sanoi.
Hänen mukaansa tämän selittää se, että hoivatyö perustuu jatkossakin enemmän ihmistyöhön kuin muut elinkeinot, joissa tekoäly voi korvata ihmisiä enemmän.
– Toiseksi emme tule sallimaan, että tuottavuuden nousu teollisuudessa leventäisi hoivatyön palkkakuoppaa. Eli hoivatyön palkat ja kustannukset tulevat nousemaan lähes samaa tahtia kuin teollisuuden, vaikka teollisuudessa tekoäly korvaisi ihmisiä ja nostaisi jäljellä olevien tuottavuutta nopeammin. Tästä johtuu, että tekoälyn yleistyminen ei poista ongelmaa siitä tilanteesta, että hoivatyön tarve kasvaa runsaasti samalla, kun työikäisten määrä Suomessa laskee.
Todellinen syy
– Kollektiivinen ratkaisu kaikkien työajan lyhentämisestä kolmikantaisella mahtikäskyllä olisi useimmilla työpaikoilla joka tapauksessa vanhanaikainen ratkaisu. Jos haluaa valita enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän työtä sekä palkkaa, sen pitäisi olla mahdollista.
– Lainsäädännön ja sopimusten pitää tukea mahdollisuutta sopia lyhyemmästä työviikosta. Toisaalta jos valitsee sen, että ponnistelee osaamisensa eteen tai painaa pitkää päivää, on oikein, että saa pääosin itselleen palkan ahkeruudestaan. Usko omaan työhön ja yrittämiseen on ollut voima, jolla Suomi on sadassa vuodessa noussut köyhyydestä maailman terävään kärkeen, Kai Mykkänen totesi.
Hänen mukaansa korkea palkkaverotus nakertaa vapauden ja ahkeruuden perustaa.
– On väärin, että keskituloisen suomalaisen palkkavero on lähes viisi prosenttia korkeampi kuin Ruotsissa. Hieman yli 40 000 euron vuosituloilla suomalaisella jää noin 2000 euroa vähemmän käteen kuin ruotsalaisella. Ensi vuonna keskituloisten verotus on edelleen kiristymässä, ellei hallitus kompensoi veronkevennyksillä työntekijöiden vakuutusmaksujen nousua.
– Palkan käteen jäävää osaa pitäisi päinvastoin kaikissa tuloluokissa kasvattaa – maltilla ja vastuullisesti, mutta vuosi vuodelta. Tämä oli kokoomuksen reunaehto Rinteen hallitustunnusteluissa – ja valitettavasti myös keskeinen syy, miksi meitä ei haluttu hallitusneuvotteluihin. Puolustimme palkansaajan oikeutta oman työnsä hedelmiin, mutta tämä ei (Antti) Rinteen SDP:lle käynyt.