Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) uskoo lakiesityksen henkilöperusteisen irtisanomisen keventämisestä antavan sytykettä poliittiselle kinastelulle. Hänen mukaansa väittelijöiden jakolinjan ydin on siinä, ymmärretäänkö, kuinka ratkaiseva merkitys palkkaamiskynnyksellä on työttömyyden tasolle.
– Keväällä jo järkytyin eduskunnassa, kun toverit vasemmalla laidalla huutelivat kovaan ääneen, että mitä täällä puhuttaan palkkaajan asiasta kun piti puhua työttömistä, Mykkänen kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.
Hänen mukaansa Suomen työlainsäädäntö on kirjoitettu siitä lähtökohdasta, että ”aika lailla varma pitäisi olla, jotta voi palkata”.
– Henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys kun on muodostunut kovin korkealle. Samalla palkkaamisen kynnys on noussut niin, että meillä jää syntymättä kymmieniä tuhansia sellaisia työpaikkoja, joista yrittäjä olisi valmis palkan maksamaan.
Sisäministeri muistuttaa, ettei yhtäkään työpaikkaa synny ilman, että työsuhteen solmiminen on mielekästä myös palkkaajalle.
– Palkkaajan asia on mitä suurimmassa määrin työttömän asia, Mykkänen jatkaa.
Hänen mukaansa jatkossakin tullaan pelottelemaan ”pienten yritysten villin lännen meiningillä”.
– Sellaista ei todellakaan synny. Irtisanomiselle pitää jatkossakin olla lakiin kirjattu perusteltu syy. Irtisanominen ei tule olemaan ilmoitusasia, vaan prosessi jatkossakin. Pikemmin pelkään, että nyt esittämämme muutos on liiankin varovainen.
Epäreiluimmat väittelijät saattavat Kai Mykkäsen mukaan vetää esiin ILO-kortin.
– Ainakin eduskunnassa vasemmiston edustajat tietävät kyllä itsekin, ettei hallitus ole koskemassa kansainvälisen työjärjestö ILO:n kiellettyihin irtisanomiskriteereihin pitkällä tikullakaan, hän huomauttaa.
Mykkänen perustelee kevennyksen kohdistamista vain alle 20 työntekijän yrityksiin sillä, että nykytilanne nostaa palkkaamisen kynnystä aivan erityisesti juuri pienissä yrityksissä.
– Niissä yksikin kohtuuttomaan epäluottamukseen ajautunut työsuhde voi kaataa koko firman. Suuressa yrityksessä riitoihin ajautuneita voidaan siirtää erilleen ja tehtäviä vaihtaa. Ensimmäisiä työntekijöitä palkkaava ei voi laskea tällaisten peliliikkeiden varaan, ministeri selvittää.
Muita keinoja nuorisotyöttömyyteen
Hallitus kertoi torstaina lopettavansa alle 30-vuotiaiden nuorten määräaikaisuuden perusteita koskevien muutosesitysten valmistelun. Perustuslain ja kansainväliset velvoitteet täyttävä malli olisi hallituksen mukaan ollut mahdollista tehdä, mutta se olisi ollut hyvin byrokraattinen ja sen vaikuttavuus heikko.
Työministeri Jari Lindström (sin.) totesi blogissaan, että toimenpiteen tarkoitus oli saada työttömiä nuoria helpommin työelämään kiinni. Hän huomautti joidenkin varmaan iloitsevan silti siitä, ettei muutos etene.
– Valitettavasti hyvin toimivaa ja vaikuttavaa mallia, joka samalla täyttäisi perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden asettamat erittäin perustellut reunaehdot, emme pystyneet tekemään, Lindström totesi.
Kai Mykkäsen mukaan ikään perustuva eriyttäminen osoittautui haastavaksi toteuttaa sekä yhdenvertaisuuden kannalta oikeasuhtaisesti että riittävän merkittävän joukon työn saamista aidosti edistäen.
– Siksi sovimme, että energia kannattaa mieluummin käyttää siihen, että haemme budjettiriiheen mennessä muita keinoja nuorisotyöttömyyden helpottamiseen.