Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) on tyytyväinen, että EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus vihdoin syntyi. Sunnuntaina allekirjoitettu sopimus helpottaa merkittävästi suomalaisten yritysten pääsyä Kanadan kasvaville markkinoille.
– Suomi on suhteellisesti eniten hyötyvien [maiden] joukossa. Nimenomaan Suomi on maa, joka elää kone- ja laiteviennistä, jossa erilaiset standardit ja tullit ovat suuri riesa, Mykkänen arvioi Ylelle sopimuksen merkitystä.
On arvioitu, että sopimus lisää EU:n vientiä Kanadaan yli kymmenellä miljardilla eurolla vuosittain. Mykkänen pitää mahdollisena, että yksin Suomen osuus voi olla jopa miljardeja muutaman laivakaupan kautta.
Mykkäsen mukaan esimerkiksi Euroopassa sertifioitu suomalainen hammaslääketieteen sovellus voidaan nyt myydä myös kanadalaiselle asiakkaalle ja suomalaiset laivat pääsevät tarjouskilpailuihin Kanadan markkinoilla.
– Siellä on paljon tarvetta pohjoisten olojen cleantechille, jota Suomessa ollaan vahvasti tuottamassa.
Mykkäsen mielestä on täysin mahdollista, että sopimuksen hyödyt alkavat näkyä Suomessa jo tulevana talvena.
– Toivottavasti jo talven aikana saadaan sopimuksen väliaikainen soveltaminen käyntiin, jolloin monien tuotteiden osalta tullit putoavat 15–20 prosentista nollaan. Sopimuksen myönteiset vaikutukset näkyvät varmasti ensi vuoden viennissä.
Sopimuksen syntyminen uhkasi kaatua loppumetreillä Belgian ranskankielisen alueen Vallonian alueparlamentin vastustukseen. Lopulta sopu syntyi, ja sopimus voitiin allekirjoittaa sunnuntaina.
Mykkäsen mukaan viime hetken mutkat sopimuksen hyväksymisen tiellä nakersivat EU:n uskottavuutta neuvottelukumppanina. Ministeri sanoi lauantaina, että vaikeudet kauppasopimusneuvotteluissa ovat yksi osoitus siitä, että EU:ssa on käynnissä poliittisen johtajuuden kriisi.
– Kolhu maineeseen neuvottelukumppanina tuli varmasti. Tämä on toivottavasti myös herätys, ikään kuin lätsäys poskelle, että ymmärretään muuttaa tapaa, jolla kauppasopimuksia neuvotellaan.
Tulevaisuudessa EU-maat eivät voi Mykkäsen mukaan jäädä enää yhden yksittäisen osavaltion ”panttivangiksi”.
– On löydettävä tapa, jolla sopimuksista voidaan päättää määräenemmistöllä. Tällä samalla metodilla ei voida lähteä hyväksymään Japanin saati Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavaa vapaakauppasopimusta.