Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen mielestä Suomen Nato-kanta pitää nostaa esille laajassa parlamentaarisessa käsittelyssä.
Hallitus on antamassa eduskunnalle lähiviikkoina selonteon, jossa käsitellään turvallisuusympäristön muutosta ja monia tähän liittyviä ulottuvuuksia. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallitus ei ole tuomassa vielä omaa kantaansa mahdollisesta Nato-jäsenyydestä selontekoon.
– Eihän Natoa voida tässä väistää. Se on meidän puolustusratkaisumme ydinkysymys, joka väistämättä viimeistään tässä parlamentaarisen käsittelyn yhteydessä täytyy nostaa pöydälle tiiviissä yhteistyössä valtiojohdon kanssa, Kai Mykkänen sanoo Verkkouutisille.
– Tämän kysymyksen ratkaiseminen vaatii paitsi laajaa yhteisymmärrystä myös johtajuutta.
Hän ei ota suoraan kantaa siihen, milloin Suomen Nato-hakemus pitäisi jättää.
– En halua ajaa eri osapuolia nurkkaan asettamalla vaatimuksia siitä, missä kohtaa Nato-hakemuksesta päätetään. Kokoomuksen linja on se, että tämän turvallisuuden uudelleenorientoitumisprosessin yhteydessä täytyy löytää se tapa, jolla Suomi käytännössä on valmis hakemaan Nato-jäsenyyttä.
– Sen jäsenyyden jättämisaika on taktinen kysymys, että jätetäänkö hakemus tässä kuussa, keväällä vai kenties vasta syksyllä tai vuoden päästä.
Kokoomusryhmyri korostaa, että pitää löytää yhteisymmärrys, joka vastaa nyt myös kansan enemmistön tuntemuksia.
– Se on se meidän tavoitteemme, joka maksimoi suomalaisten turvallisuuden.
”Rajaturvallisuus epämääräisessä tilassa”
Kai Mykkänen arvioi, että selonteko annetaan eduskunnalle ehkä kuukauden kuluessa.
– Toivon, että se nopeasta aikataulustaan huolimatta ei jää korulauseiden tasolle, vaan että käydään tiiviisti kiinni niihin ydinkysymyksiin.
Hänen mielestään maanpuolustuksessa pitää kiinnittää huomiota Puolustusvoimien valmiuden lisäksi myös siviiliyhteiskunnan valmiuteen esimerkiksi rajaturvallisuuskysymyksissä.
– Ainakin tämä rajaturvallisuuskysymys on selvittämättä ja epämääräisessä tilassa. Jos ajatellaan hybridiuhkia ja pakolaisten mahdollista työntämistä itärajan yli, mitä nähtiin Valko-Venäjän ja Puolan välillä.
Tämä on Mykkäsen mukaan kiireellinen asia, joka on puhtaasti hallituksen ja eduskunnan käsissä. Yhtenä ratkaisuna voisi olla valmiuslainsäädännön uudistus.
– Meillä ei saa olla tällaista auki olevaa kylkeä, vaan pitäisi pystyä varautumaan valmiuslainsäädännön uudistuksella siihen, että tällaisissa hyvin poikkeuksellisissa oloissa, joissa turvapaikanhausta tehdään irvikuva sen alkuperäiseen tarkoitukseen nähden, pystytään raja sulkemaan.
– Tämä täytyy nyt viimeinkin saada kuntoon niin, että meillä on tämän hetken turvallisuuskäsityksen mukainen tärkeysjärjestys. Jos Suomea yritetään painostaa työntämällä määräämätön määrä ihmisiä rajan yli, niin meidän täytyy pystyä sulkemaan raja.
Hän pitää myös kyberuhkien torjuntaa ja niihin varautumista tärkeänä.
– Meidän pitää hahmottaa eduskunnassa, mitkä ovat parhaan asiantuntemuksen mukaan ne oleelliset pullonkaulat meidän kokonaisturvallisuudessamme ja päättää toimenpiteistä yhteistyössä presidentin ja hallituksen kanssa.
Reserviläistoimintaa vahvistettava
Kai Mykkänen korostaa vapaaehtoisen maanpuolustustyön tärkeyttä ja viittaa Ukrainaan, joka on joutunut Venäjän uuden hyökkäyksen kohteeksi.
– Tämä on tullut jo selväksi viimeisen kahden viikon aikana, että kyllä 2000-luvullakin on aivan avainasia pahan päivän varalta, että meillä on laaja kansalaisyhteiskunnasta nouseva maanpuolustustoiminta.
Mykkäsen mukaan turvallisuutta voitaisiin parantaa kustannustehokkaasti reserviläistoiminnan vahvistamisella ja integroimalla se entistä voimakkaammin Puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan toimintaan.
– Ihmisillä on halua kasvavissa määrin osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, ja niitä resursseja tarvitaan siihen lisää.
Satoja miljoonia euroja maanpuolustukseen
Kokoomus on ilmaissut tukensa puolustusmäärärahojen kasvattamiseksi. Kai Mykkänen uskoo, että tähän saadaan puhtia huhtikuussa, jolloin eduskunnassa on tarkoitus käsitellä laajan turvallisuuselonteon lisäksi lisätalousarviota.
– Lisätalousarvion avulla voidaan lisätä nopeasti resursseja. Silloin puhutaan varmaan muutamasta sadasta miljoonasta eurosta.
– Myös hallituksen kehyspäätös on auki. Hallitus tuo sen eduskuntaan huhtikuussa, ja se koskee seuraavaa kolmea vuotta. Siinähän liikutellaan sitten miljardeja.
Kai Mykkänen sanoo olevaansa vakuuttunut, että kehyspäätöksessä kokonaispuolustuksen tarve on uudella tavalla esillä.
– Kyllä minä lähden siitä, että maanpuolustukseen tarvitaan lisäinvestointeja satoja miljoonia euroja vuositasolla. Kansakunnan tärkeysjärjestys on siinä mielessä muuttunut.
Hänen mielestään on tärkeää, että saadaan mahdollisimman selvä kuva niistä asioista, joihin tarvitaan rahaa.
– Mutta pidän vähintään yhtä tärkeänä sitä, että hyödynnämme suomalaisten halua osallistua maanpuolustustyöhön nykyistä tehokkaammin. Siinä ei ole kyse pelkästään rahasta, vaan myös organisoinnista ja jopa lainsäädännöstä.