Ministerin työ on nyt erityisen vaativa. Pitää osata politiikkaa ja hallinnonalan substanssi. Pitää osata johtaa uudistusprosesseja ja käyttää asiantuntijoita. On oltava hyvät kansainväliset valmiudet. Erityisesti tärkeää on tietää miten julkinen hallinto toimii ja mikä on hyvä hallintotapa (good governance). Kaikkia näitä taitoja ei opita koulussa. Ne eivät lähde sydämestä vaan niihin tarvitaan kokemusta.
Hyvä hallinto ei ole itsestäänselvyys. Julkisen sektorin osalta Euroopan unionin kriisimaita koskevien kansainvälisten järjestöjen (OECD, IMF) raporttien sekä Transparency Internationalin Euroopan maiden kansallisia integriteettijärjestelmiä koskevan arviointitutkimuksen lukeminen on paljastavaa. Mm. Kreikassa, Italiassa, Portugalissa ja Espanjassa sekä Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa, on vakavia hallinnon ja yhteiskunnan instituutioiden integriteettiongelmia ja toimintakyvyn vajeita. Paremman hallinnon haaste koskee kaikkiakin maita – Suomeakin.
Kirjassani Musta aukko – teesejä Brysselin ja Wall Streetin seinille esitin muiden asiantuntijakirjoittajien kanssa kahdeksan paremman hallinnon teesiä naulattavaksi Brysselin ja Wall Streetin seinille. Ne ovat yhdistelmä yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja EU:n taloushallinnon tärkeimpiä periaatteita. Niitä mukaillen voi esittää myös kahdeksaa teesiä ministeriöiden ja ministereiden työhuoneen seinille.
Ensimmäinen teesi on aidon avoimuuden vaatimus. Ilman avoimuutta ei synny luottamusta. Erityisesti kriisien hoidon on oltava avointa.
Toinen tärkeä teesi on siinä, että aina kun julkista rahaa käytetään, siihen pitää liittyä julkinen tilivelvollisuus, läpinäkyvyys ja julkinen tarkastus. Julkisen tilivelvollisuuden ja läpinäkyvyyden kautta syntyy demokraattinen hyväksyttävyys.
Kolmas teesi on tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimus. Hyvätkään päätökset eivät riitä ellei niitä laiteta tehokkaasti täytäntöön. Julkisyhteisön pitää pystyä hallitsemaan menonsa ja keräämään tulonsa kattavasti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
Neljäs teesi on strategisen johtajuuden ja ketteryyden vaatimus. Niin yritysten johtaminen kuin poliittisen uudistusten tekeminen vaatii nyt ketteryyttä. Hyvä strateginen johtajuus ei maksa mitään.
Viides teesi on tärkeä asiantuntijuuden ja ammattiaidon merkitystä korostava teesi. Ministerillä on laaja ministeriön asiantuntemus käytettävissään. Älköön sitä korvattako poliittisten valtiosihteerien ja erityisavustajien yleistiedolla.
Kaikessa hallinnossa on tärkeää muistaa kuudes teesi siitä, että omavastuun tulee olla ensisijaista. Jos voidaan riskejä ottaa toisten piikkiin, syntyy aina moraalikatoa.
Parhaatkaan säännöt eivät hallinnossa riitä, jos arvopohja pettää. Hyvän hallinnon seitsemäs teesi liittyy hyvään moraaliin, eettisyyteen ja rehellisyyteen.
Yhteisten asioiden hoito on joukkuelaji. Ilman hyvää yhteistä ponnistusta ei saada tarvittavia uudistuksia aikaan. Se onkin kahdeksas teesi: vain hyvä joukkue menestyy!
Hyvän hallinnon teesit edistävät myös Suomessa tarvittavaa uutta poliittista kulttuuria.
Kirjoittaja Olavi Ala-Nissilä on KHT-tilintarkastaja, suurimman osan kuntien ulkoisesta tarkastuksesta vastaavan BDO-konsernin hallituksen puheenjohtaja, entinen kansanedustaja ja entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.