– Kaikkien kaatuneiden omaisille on jäänyt tietty odotus, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suomisen sanoo Etelä-Saimaassa.
Lähiomaisia, jotka muistaisivat kaatuneen sotilaan ei enää ole juurikaan elossa. Sukulaisten kohtalo kiinnostaa kuitenkin myös nuorempia polvia.
– Toukokuussa olin yhden tunnistetun vainajan hautajaisissa. Vanhin saattaja oli kaatuneen 102-vuotias sisar. Arkkua kantoi kaatuneen veljen lapsenlapsi.
Taannoin Viipurin luterilaiseen kirkkoon koottiin 31 suomalaissotilaan maalliset jäänteet.
Yhteensä jopa 1300 sotilaan jäänteet on tuotu Suomeen vuoden 1992 jälkeen. Heistä 351 on tunnistettu.
Myös venäläiset tekevät etsintätyötä ja yhteistyö sujuu saumattomasti yli kansallisuusrajojen. Ajoittain vainajan kansallisuuden tunnistaminen tuottaa kuitenkin hankaluuksia.
– Valitettavasti melkein kaikki venäläissotilaat ovat tuntemattomia. On hienoa, että suomalaiset huolehtivat niin hyvin omista sankarivainajistaan, Kannaksella vainajia etsivää ryhmää johtava Vjatseslav Skokov sanoo.