Ukrainan sota on aiheuttanut turvallisuuspoliittisten asenteiden murroksen myös Saksassa.
Körber-Stiftung IP -tutkimuslaitoksen teettämän kyselyn perusteella 67 prosenttia saksalaisista kannattaa maan osallistumista kansainvälisten kriisien hallintaan. Osuus oli edellisen kerran yhtä korkealla vuonna 2014 Krimin miehityksen jälkeen.
Tutkija Philipp Rotmannin mukaan tulokset kertovat yleisesti ottaen ”shokissa olevasta kansasta”.
– Saksan johtajuutta halutaan mukaan kriiseihin. Tämä on linjassa Ukrainan tukemisen kanssa, jolle löytyy massiivista tukea. Muut gallupit ovat osoittaneet, että Bundeswehriä [puolustusvoimia] halutaan aseistaa uudelleen, Rotmann tviittaa.
Hänen mukaansa on poliittisesti merkittävää, että muutoksen taustalla ovat erityisesti nuoremmat sukupolvet. Lähes 80 prosenttia 18–34-vuotiaista kannattaa osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.
Tuki on korkeampaa Saksan länsiosissa ja korkeakoulutettujen parissa, mutta kannatus on laajaa kaikissa demografisissa ryhmissä.
Saksalaisten myönteinen suhtautuminen Yhdysvaltoja ja Ranskaa kohtaan on lisääntynyt voimakkaasti. Kiinaa kohtaan koetaan yhä suurempaa epäluuloa.
2/ What Olaf Scholz has called a #Zeitenwende has trickled down to the German public. For the first time since 2014, a clear majority of Germans (67%) wants their country to be more involved in international crises. A turning point after years of reluctance.
— Körber-Stiftung IP (@KoerberIP) March 24, 2022