Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkijat havaitsivat myös, että kaamosmasennus on yleisempää iltaihmisillä kuin aamuvirkuilla. Kaamosoireiden määrässä ei löydetty eroa Etelä- ja Pohjois-Suomessa asuvien välillä.
Kaamosmasennuksen oireita ovat mielialan lasku, väsymys, ruokahalun kasvu ja yöunen piteneminen. Oireet alkavat tyypillisesti alkutalvesta ja häviävät keväällä.
Monilla suomalaisilla on talvisin lieviä kaamosoireita, mutta useimmiten niistä ei ole suuresti haittaa. Jos kaamosoireet ovat vakavia ja haittaavat elämää, ne luokitellaan kaamosmasennukseksi. Kaamosmasennuksesta kärsii noin seitsemän prosenttia suomalaisista aikuisista
Tutkimuksessa kaamosmasennuksesta kärsivistä 16 prosenttia näki usein painajaisia, kun taas kaamosoireettomista vastaajista painajaisia näki 2 prosenttia. Unettomuutta koki kaamosmasentuneista vastaajista 25 prosenttia ja oireettomista 8 prosenttia.
– Nykyisin tiedetään, että osa ihmisistä on jo biologiselta rytmiltään enemmän iltaihmisiä ja osa aamuihmisiä. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että kaamosmasennuksesta kärsivistä iltatyyppejä oli 36 prosenttia ja aamutyyppejä 21 prosenttia. Sitä vastoin kaamosoireettomista iltaihmisiä oli vain 10 prosenttia ja aamuihmisiä 48 prosenttia. Iltatyypit näyttävät siis olevan muita alttiimpia kaamosmasennukselle, toteaa Turun yliopiston nuorempi tutkija ja THL:n vieraileva tutkija Nils Sandman.
Yhtä yleisiä pohjoisessa ja etelässä
Kaamosmasennuksen on ajateltu liittyvän valon määrän vähenemiseen talvisin, ja sitä voidaankin hoitaa kirkasvalohoidolla. Tutkijat tarkastelivat, miten kaamosoireiden määrä vaihteli talvella Helsingin ja Kuusamon välisellä alueella.
– Kaamosoireet olivat yhtä yleisiä koko tutkitulla alueella, vaikka päivän pituus oli etelässä pohjoista pidempi. Samanlaisia tuloksia on saatu ennenkin, joten kaamosmasennuksen syyt voivat olla pelkkää valon määrää monimutkaisemmat, Sandman arvelee.
Vähiten uniongelmia oli kaupunkien ja maaseudun välisillä reuna-alueilla asuvilla vastaajilla. Sekä harvaan asutulla maaseudulla että kaupunkien keskustoissa unettomuus ja painajaiset olivat hiukan yleisempiä kuin reuna-alueilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, että iltatyyppisiä ihmisiä asui enemmän kaupunkien keskustoissa kuin maaseudulla.
Tutkimuksen aineistona käytettiin THL:n tammi-maaliskuussa vuonna 2012 keräämää FINRISKI-tutkimusta, johon vastasi 4 905 25–74-vuotiasta suomalaista.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Journal of Sleep Research -unitutkimuslehdessä.