Osaltaan tilanteeseen vaikuttaa esimerkiksi tekstiili- ja kenkäteollisuuden tehtaiden siirtyminen Kiinasta Aasian halvempien kustannusten maihin.
ASEAN-maiden eli Brunein, Burman, Kambodzhan, Indonesian, Laosin, Malesian, Filippiinien, Singaporen, Thaimaan ja Vietnamin talouksien dynamiikka ei ole enää yhtä vientivetoista kuin ennen viimeisintä finanssikriisiä.
Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu vetää maiden talouksia. Useat alueen valtiot ovat panostaneet aiempaa enemmän myös koulutukseen ja terveydenhoitoon. Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD varoittaa, että yhteiskunnallisen vakauden uhka ASEAN-maissa nousee taloudellisesta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta sekä maiden välillä että niiden sisäisessä kehityksessä.
OECD ennustaa kaikissa ASEAN-maissa kansantuotteen kasvun vakiintuvan seuraavien viiden vuoden aikana yli viiden prosentin vuositasolle, mutta muistuttaa erityisesti Kambodzhassa, Laosissa, Burmassa ja Vietnamissa elintason olevan selvästi muita maita alhaisempi.
Vietnam ja Kambodzha ovat onnistuneet jarruttamaan väestöjensä sisäisten elintasoerojen kasvua kun sitä vastoin kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on Laosissa ja Burmassa kasvanut.
Kaakkois-Aasian maat pyrkivät kehittämään ASEAN-järjestöstä Euroopan unionin kaltaista yhteisöä. Huomattavan suuret kehityserot maiden välillä tekevät tavoitteesta vaikean.
Alueen suurimmassa, 240 miljoonan asukkaan Indonesiassa kotimarkkinavetoisuus näkyy satamien osittaisena tyhjäkäyntinä. Kotimarkkinoiden vakaampaan toimivuuteen ovat vaikuttaneet muun muassa uudet pankkisäädökset, joilla on karsittu löysää lainaamista ja kasvatettu valuuttavarantoja.
Filippiineillä monet elinkeinoelämän alat houkuttelevat työntekijöitä aiemmin näkemättömillä tavoilla. Esimerkiksi kanaravintolat lupaavat uusille työntekijöille ja heidän perheilleen ilmaisia aterioita jo viiden minuutin kuluttua siitä, kun he ovat astuneet palvelukseen.
Maan presidentti Benigno Aquino kommentoi uutta kulttuuria sanomalla, ettei ole milloinkaan nähnyt maassaan yhtä avokätisiä uusien työntekijöiden rekrytoinnin tapoja.
Useilla ASEAN-valtioilla on kotimarkkinakehityksen ansiosta vähemmän tarvetta ulkomaisten investointien haalimiseen maihinsa. Samaan aikaan ne pyrkivät pitämään huolta siitä, ettei jo sisällä oleva ulkomainen raha karkaa muualle.
Viime kuukausien mielenosoitusten hallitsemassa Thaimaassakaan eivät levottomuuksien vaikutukset talouteen ole ainakaan vielä olleet merkittäviä. Esimerkiksi turismitulot ovat pysyneet korkealla.
Yhteiskunnalliset jännitteet uhka taloudelliselle vakaudelle
Juuri yhteiskunnalliset jännitteet muodostavat suurimman uhan ASEAN-valtioiden taloudelliselle vakaudelle.
Burmassa lupaavasti alkanut demokratia-kehitys on vielä vaakalaudalla. Burmalaiset odottavat demokratian ja avautumisen kohentavan myös köyhän enemmistön elinmahdollisuuksia maassa, jossa pitkään hallinnut sotilasjuntta on haalinut taloudelliset voimavarat omistukseensa.
Vaalivuotta elävässä Indonesiassa lähes viikottain paljastuvat korruptiotapaukset luovat epäluottamusta poliittisia päätöksentekijöitä kohtaan ja väkivalta uskonnollisia vähemmistöryhmiä vastaan on kasvanut.
Malesiaa yli 50 vuotta maan itsenäistymisestä lähtien hallinneen UMNO-puolueen kannatus laskee kovaa vauhtia samalla, kun se yrittää vilpillä ja uskonnollista eripuraa lietsomalla pitää vallastaan kiinni. Vuodesta 2014 odotetaan Malesiassa suurten mielenosoitusten ja poliittisten muutosten vuotta.
Laosissa kansalaisten mieliä kaivertaa suositun kansanvallan puolestapuhuja Sombath Somphonen ”katoaminen” ja muut selvittämättömät ihmisoikeusrikokset ja laittomat maiden lunastukset.
Ihmisoikeusongelmat luovat pienempiä tai suurempia jännitteitä myös kaikissa muissa ASEAN-valtioissa. Yhdessä korruption ja ympäristöongelmien kanssa ne yhdistyvät vyyhdeksi, jossa pimeän rahan valta haastaa demokratian ja taloudellisen kehityksen mahdollisuudet.
Kirjoittanut: KALLE SYSIKASKI