Jäsenkyselyn vastaajista joka viides (22 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain ja yli puolet (54 %) vähintään muutamia kertoja kuukaudessa.
Syitä työn kokemiseen henkisesti raskaaksi olivat liian suuri työmäärä, työilmapiiriongelmat ja liian vähäiset henkilöstöresurssit. Näiden lisäksi syitä olivat huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja huono johtaminen.
Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa aiheuttivat myös henkistä kuormitusta.
Vastaajista noin joka kymmenes (11 %) ilmoitti, että heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus.
Vastauksista ilmeni myös alikuormittavan työn haitallisuus, jolloin työntekijällä on liian vähän haasteita suhteessa omaan osaamiseen. Liian vähäinen työmäärä, vaatimattomat työtehtävät ja haasteiden puute voivat tuntua henkisesti raskaalta.
Säästötoimet lisääntyneet
Viime vuonna kaikista kyselyyn vastanneista 38 prosenttia oli joutunut säästötoimien kohteeksi, kun tänä vuonna luku oli jo 46 prosenttia. Säästötoimet ovat siis lisääntyneet viime vuodesta.
Yleisin säästötoimi oli vapaaehtoiset talkoovapaat. Näitä oli joutunut pitämään 37 prosenttia säästötoimien kohteeksi joutuneista. Muita säästötoimia (30 %) olivat muun muassa ne, että sijaisia ei palkata, eläköityneiden työntekijöiden paikkoja ei täytetä ja määräaikaisuuksia ei jatketa.
Lomautetuksi ilmoitti tulleen 16 prosenttia vastaajista, lomarahojen vaihto kohdistui 12 prosenttiin vastaajista ja irtisanotuksi oli joutunut 6 prosenttia vastaajista.
Etätyö kelpaisi
Työterveyslaitoksen keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä oli mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin. Eläkeikää lähestyvillä kunta-alan työntekijöillä hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt.
Jytyn jäsenistä selvästi yleisimmin käytössä oleva työelämäjousto oli kyselyn mukaan liukuva työaika, jota käytti vastaajista 62 prosenttia.
Seuraavaksi yleisimpiä, mutta selvästi harvemmin käytössä olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (14 %), lyhennetty työaika (7 %), lomarahojen ottaminen vapaana (6 %) ja etätyön tekeminen (5 %).
Vastausten perusteella etätyötä kohtaan oli eniten kiinnostusta. Vastaajista 46 prosenttia haluaisi käyttää etätyömahdollisuutta, mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Noin joka viides haluaisi käyttää liukuvaa työaikaa, mutta se ei ollut mahdollista.
Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Vastaajista 70 prosenttia kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa ja 28 prosenttia päivittäin.