Jyty selvitti jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi liki 10 000 jäsentä. Kyselyn vastausprosentti oli 32,5.
Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %).
– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotihoito kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo.
Muita jäsenten kokemia säästötoimia olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (10 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (5 %). Valtakunnallisesti kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistuivat voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla.
Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä kuusi minuuttia päivittäistä työaikaa 69 prosentilla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 19 prosentilla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain yhdellä prosentilla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (89 % vastaajista). Osittain on saanut käyttää yhdeksän prosenttia ja kokonaan kaksi prosenttia vastaajista.
Vastaajista 38 prosenttia kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 prosenttia kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 prosenttia vastaajista ja terveydenhuollossa 25 prosenttia vastasi, että sijaista ei oteta koskaan.
Työssä merkityksellistä vastaajien mukaan ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5) ja työn sisältö (4,5/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,5/5) ja työkaverit (4,5/5) ja kannustava palkkaus (4,4/5).
Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (41 %) ja liian vähäisistä henkilöresursseista (37 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (34 %), huonosta esimiestyöstä (33 %) ja työilmapiiriongelmista (30 %).
Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICT-alan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta.
Maakuntien ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti
Suuri enemmistö eli 91 prosenttia Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina.
Vastaajista 67 prosenttia kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 24 prosenttia. Ainoastaan yksityisten tuottamina palveluina kannatti 0,4 prosenttia. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa yksi prosentti vastaajista.
Jytyn jäsenet haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (59 %) kuin yksityisellä (12 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä moni ei osannut sanoa kantaansa (29 %).
Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat, kuten mahdollinen työehtosopimusten muuttuminen huonommaksi (44 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (37 %).
Jytyläiset ovat huolestuneita myös erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (36 %), työmäärän lisääntymisestä (36 %) sekä työpaikan menettämisen uhasta (32 %).
Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin
Jytyn jäsenet ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Jäsenten selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (3,9/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,8/5).
Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5).
Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat myös sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5).
Jytyn jäseniltä kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (1,9/5). Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,7/5).
Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,6/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,5/5).