Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty sanoo olevansa äärimmäisen huolissaan siitä, että jo ilman koronakriisiäkin ennestään heikko kuntatalouden perusta on koronaepidemian seurauksena romahtamassa katastrofaaliseen tilaan. Etujoukoissa sen ottavat vastaan palveluja tuottavat työntekijät ja niitä käyttävät kansalaiset.
Sanna Marinin (sd.) hallitus ilmoitti kehysriihessään huhtikuussa tukevansa kuntia noin miljardin euron koronatukipaketilla.
– Se on kuitenkin osoittautumassa aivan liian pieneksi suhteessa muun muassa koronan aiheuttamiin kuntien verotulomenetyksiin. Lisätalousarviossa koronarahaa on siis löydyttävä lisää, vaatii Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
– Parhaimmillaankin se kattaa kuntien kontolle tulleista menetyksistä vain noin puolet, hyvä jos sitäkään. Vaikka hallitus ilmoitti korvaavansa kunnille myös veromaksujen lykkäyksestä johtuvia menetyksiä puolella miljardilla eurolla vuonna 2020, peritään se raha kuitenkin kunnilta takaisin vuonna 2021. Se ei siis lämmitä kuin hetken, hän jatkaa.
Esimerkkinä ahdingosta ovat massiiviset henkilöstölomautukset niin kunnissa kuin kolmannella sektorilla.
Joillakin paikkakunnilla on päädytty paniikkireaktiona hallituksen määräämien rajoitusten seurauksena myös jopa palkanmaksun keskeytyksiin. Niiden lainmukaisuutta Jyty Pihlajamäen mukaan tutkii, ja on myös valmis ne tarvittaessa riitauttamaan.
Pihlajamäki katsoo, että hallituksen tukipaketti tulisi seuraavassa lisätalousarviossa vähintäänkin kaksinkertaistaa ja tuki tulisi kohdistaa nopeutetulla aikataululla erityisesti sellaisiin kuntiin, joissa koronasta johtuen euromääräiset menetykset ovat olleet suurimmat.
– Hallituksen on varauduttava kuntatalouden tukemiseen huomattavasti aiempaa enemmän myös tulevina vuosina. Nyt voidaan jo olla varmoja, että kriisin vaikutukset tulevat olemaan kuntataloutta useamman vuoden ajan heikentäviä.
Pihlajamäki korostaa, että julkisten kunnallisten palvelujen tarve ja merkitys kansalaisten hyvinvoinnin turvaajina on aivan keskeistä koronakriisistä jalkeille pääsemiseksi.
Samalla pitää hänen mukaansa koko ajan muistaa, että heikon verotulokehityksen ja ikääntyvän väestöosan nopean kasvun seurauksena haasteet eivät ole ainakaan vähenemässä samaan aikaan, kun yritysten ongelmat koronan rajoitustoimien seurauksena lisääntyvät ja työttömien armeija kasvaa.
– Siksi onkin aivan olennaista, että kuntien tehtäviä ei tule ainakaan lisätä ja työllisyyttä on pyrittävä nostamaan kaikin mahdollisin keinoin. Päätökset määräaikaisista ja pysyvistä menolisäyksistä kunnille tulee haudata tai jos niihin päädytään, ne on ainakin korvattava täysimääräisesti kunnille, Pihlajamäki vaatii.
Pihlajamäki korostaa, että kun tilanne kuntasektorilla on koronan takia kriisiytynyt, vastaavalla tavalla on käynyt myös tuhansilla muilla työpaikoilla. Jyty vaatiikin yritysten tukipakettien kaltaisia toimenpiteitä myös kolmannen sektorin yhdistyspohjalta toimiville järjestöille ja kirkon sektorille.