Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo olevansa erityisen huolissaan meneillään olevasta kehityksestä, jossa jopa hyvää tulosta tekevät yritykset ja nyt yhä useammin myös julkisen sektorin työnantajat harrastavat tätä sopimusshoppailua heikentämällä nimenomaan pienipalkkaisimpien ja muutenkin heikoimmassa asemassa olevan henkilöstön työehtoja.
– Heikennetyt työehdot ja merkittävästi alennetut palkat näkyvät heti suoraan ihmisen arkipäivän elämässä ja Kelan luukulla. Arjen pakolliset elämiseen liittyvät kulut eivät mihinkään katoa sen seurauksena, että palkka laskee. Palkkojen halpuuttaminen johtaa useimmiten siihen, että pakon sanelemana yhteiskunnalta haettavien tukieurojen tarve kasvaa, hän sanoi lauantaina Kajaanissa.
Ammattijärjestö PAM kertoo palkkaköyhyyttä käsittelevässä ravintola- ja kiinteistöpalvelualoja käsittelevässä julkaisussa, että esimerkiksi siivoojille maksettujen sosiaalisten tulonsiirtojen yhteiskunnallinen hintalappu oli Suomessa vuonna 2017 karkeasti laskien 20 miljoonaa euroa. Kaikkiaan palkkaköyhyydestä seuranneiden tulonsiirtojen on laskettu olleen vuonna 2017 Suomessa noin 500 miljoonaa euroa.
Pihlajamäki sanoo sopimusshoppailun alkavan muistuttaa tilannetta, jossa ihmisten työpanoksesta on ryhdytty väkisin tekemään aletavaraa.
– Ja valitettavasti viime aikoina on yhä useammin otettu käytännöksi, että työnantajalta tulee härskeimmillään kilpailuetua ja kustannussäästöjä tavoiteltaessa vain yksipuolinen ilmoitus työehtojen vaihtamisesta ns. aleversioon.
Pihlajamäki korostaa työnantajien yksipuolisen työehtosopimusshoppailun olevan kaikin puolin ongelmallista.
– Siksi nyt, jos koskaan tarvittaisiin selkeitä yhteisiä pelisääntöjä tällaiseen sopimuskikkailun tyrehdyttämiseksi.
Pihlajamäki sanoi Jytyn törmänneen konkreettisesti tes-shoppailuun Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistaman Kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiön Arkean ilmoitettua yksipuolisesti yhtiön tuhannen työntekijän työehtosopimusten vaihtamisesta halvempiin Matkailu- ja ravintolapalvelujen MaRa:n ja Kiinteistötyönantajien KITA:n yleissitovien sopimusten piiriin.
– Tämä vielä tilanteessa, jossa Arkea on tehnyt useita vuosia miljoonien eurojen voittoa ja sama voitollinen linja on jatkunut myös kuluvana vuonna. Mutta mikään ei tunnu riittävän. Entisestään pienipalkkaisen henkilöstön kokonaisansiot tulisivat olemaan tämän palkkojen halpuuttamisen seurauksena jopa 15-30 prosenttia pienemmät riippuen työtehtävistä, työsuhteen kestosta ja työajoista.
Työnantaja on Pihlajamäen mukaan väittänyt, että kyseessä ei ole sopimusshoppailu.
– Se ei pidä paikkaansa. Nimenomaan AVAINTES on ollut kuntien omistamien yhtiöiden tes. Nyt Turun kaupunki Arkean omistajana pyrkii röyhkeästi murtamaan tämän käytännön tavoitteena vain ja ainoastaan leikata rankalla kädellä työntekijöiden palkkakustannuksia. Siis palkkoja, joissa peruspalkat ovat vuoden 2018 tilaston mukaan olleet AVAINTES:n mukaan esimerkiksi siivoojilla 1838 euroa, ruokapalvelutyöntekijöillä 1818 euroa ja laitoshuoltajilla 1852 euroa kuukaudessa.
Jyty on työtaistelutoimilla vastustanut Arkean päätöstä.