Jyty: Sote-uudistus uhkaa eriarvoistaa henkilöstöä

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ihmettelee sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön eriarvoistavaa kohtelua sote-uudistuksen lainvalmistelun linjauksissa.

Kuntarakennelaista poiketen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ei ole tulossa palvelussuhdeturvaa toisin kuin kuntahenkilöstöllä on tällä hetkellä kuntaliitostilanteissa.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii, että Paras-hankkeeseen kuulunut kuntajakolain mukainen palvelussuhdeturva on sisällytettävä yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä myös valmisteilla olevaan sote-lakiin, jonka luonnoksesta se nyt puuttuu.

– Lakiluonnoksen toteutuminen kaavaillussa muodossa asettaisi eriarvoiseen asemaan käytännössä samaa työtä tekevän henkilöstön sen mukaan, ovatko he kuntaliitoskunnan palkkalistoilla, suunnitellun sote-vastuukunnan työntekijöitä tai sitten kuntayhtymän palveluksessa, Pihlajamäki huomauttaa.

Jytyn puheenjohtaja muistuttaa, että hallitus on päättänyt hallitusohjelmassaan, että kuntaliitoksissa henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta pidetään kiinni.

Pihlajamäki toteaa, että jos nyt lakiluonnokseen tehdyt linjaukset toteutuvat, sote-vastuukuntien kontolle olisi siirtymässä koko sote-alueen henkilöstö.

– Emme voi hyväksyä siinä tilanteessa sellaista vaihtoehtoa, että perus- ja hyvinvointipalveluja tuottava henkilöstö jaotellaan kahden kerroksen väkeen, hän sanoo.

Pihlajamäen mukaan sote-uudistuksen sekava tilanne ja henkilöstöä eriarvoistava kohtelu ei edistä kuntapalvelujen uudistamista, vaan pikemminkin heikentää perus- ja hyvinvointipalveluja tuottavan henkilöstön muutosvalmiutta.

Pihlajamäki pitää myös ikävänä julkisuudessa viljeltyjä puheita siitä, että kuntasektorin hallinto on paisunut kuin pullataikina ja siksi leikkauksia on kohdistettava nimenomaan sinne.

Todellisuus on Pihlajamäen mukaan aivan toinen. Esimerkiksi vuonna 2012 sosiaali- ja terveystoimi lohkaisi kuntien 38 miljardin käyttötalouskustannuksista 55,3 prosenttia, opetus- ja kulttuuritoimi 21,4 prosenttia ja yleishallinto vain noin 4 prosenttia.

– Vaikka meneillään olevan kunta- ja sote-uudistuksen eräs tavoite on säästää kuntien menoista, säästömahdollisuudet hallinnonsektorilla ovat todella minimaaliset, Pihlajamäki huomauttaa.

Mainos