Hänen mukaansa tästä seuraa myös, että odotettavissa on ennen näkemättömiä vaikutuksia kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevaan henkilöstön asemaan.
– Uusille sote-alueille siirtynee yli 200 000 kunta-alan sote-työntekijää. Se, mikä tulee olemaan ns. sote- tukipalvelujen kohtalo, tulisi ratkaista mahdollisimman pikaisesti mutta kuitenkin hyvin valmistellen, Tampereella tiistaina sote-seminaarissa puhunut Maija Pihlajamäki korosti.
Hän toivoo parempaa yhteistyötä sote-uudistuksen yhteydessä perustettavaksi kaavailtujen suurten palvelukeskusten valmisteluun.
– Nyt valmistelua on tehty huomioimatta riittävästi kuntien ja kuntayhtymien nykyistä yhteistyötä ja hyviksi havaittuja toimintakäytäntöjä. Suuria palvelukeskuksia on tarkoitus synnyttää esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintoon sekä muun muassa ict- ja kiinteistöpalveluihin.
Pihlajamäen mielestä on ”äärettömän tärkeää, että sote-uudistukselle ei ladata sellaisia katteettomia ennakko-odotuksia, jotka eivät ole realistisia saavuttaa”.
– Täysin tuomittavaa on se, jos säästöjä tullaan hakemaan henkilöstön työsuhteiden ehtoja heikentämällä ja henkilöstön määrää jatkuvasti vähentämällä, hän sanoo.
Jyty vaatii, että henkilöstön asema on turvattava ja sitä on vahvistettava sote-uudistuksen voimaanpanolaissa ja järjestämislaissa. ”Tukipalvelujen ulkoistaminen lisää turhia raja-aitoja työpaikkatasolla ja ne paljon puhutut joustavat palveluketjut ja hyvät työkäytännöt uhkaavat jäädä toteutumatta.”
Sote-uudistuksen taloudellinen tavoite on Pihlajamäen mukaan kunnianhimoinen, kun pyrkimyksenä on julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen kolmella miljardilla eurolla. Jotta tähän päästään, tarkoittaisi se tehtyjen laskelmien mukaan sitä, että sote-menojen ennakoitu vuosittainen reaalikasvu olisi painettava 2,4 prosentista 0,9 prosenttiin.
– Miljardien säästötavoitteista huolimatta kiinnostus suomalaisten veroeuropotista kiihtyy, mitä lähempänä uudistuksen toteutuminen on, Pihlajamäki arvioi.
Hänen mielestään yhtenä suurena uhkakuvana tulee olemaan, että kilpailun avautuessa yhä suurempi osa julkisista euroista suuntautuu suurille toimijoille ja samalla ulkomaisten omistajien taskuun.
– Kilpailutuksissa menestyvät erityisesti yritykset, jotka voivat käyttää niihin eniten taloudellisia ja inhimillisiä resursseja, mikä johtaa markkinoiden toimivuuden ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitalliseen keskittymiskehitykseen. Esimerkkinä vain muun muassa sellaiset suuret toimijat kuin Attendo ja Pihlajalinna. Ja ict-puolen toimijatkin ovat jo heränneet lohkaistakseen oman osuutensa veroeuroista, Pihlajamäki huomauttaa.
Pihlajamäen mukaan on selvää, että maakuntien tasolla toimivat monikansalliset sote-toimijat ovat vahvoilla. Se, mikä tulee olemaan pienempien yritysten mahdollisuus noukkia omia siivujaan palvelutuotannosta, jää nähtäväksi.
Kun kustannuksia pyritään painamaan alas, Pihlajamäen mukaan hyvä kysymys kuuluu, kuinka suuri osa säästötarpeesta voidaan kattaa kansalaisten käyttäjämaksuja korottamalla.
– Entäpä mitä saavutetaan sillä, että palvelujen saatavuutta rajoitetaan ja mikä on palvelujen tehostamisen tai pahimmassa tapauksessa laadun heikentämisen osuus? Kysymyksiä, joihin vastauksia ei ole vielä olemassa, Pihlajamäki sanoo.
Lisäksi hänen mukaansa suuria ratkaistavia haasteita ovat esimerkiksi tietojärjestelmäinvestoinnit sekä kuntien omistamien useiden kymmenien miljardien arvoisten kiinteistöjen hallintaa ja käyttöä koskevat muutokset, puhumattakaan kuntien eläkevastuista.