Julkis- ja yksityiselojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan muun muassa kuntien, kuntayhtymien ja niiden omistamien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten paniikkitoimet räjähdysmäisesti kasvaneina yt-neuvotteluina eri puolilla Suomea kuluneen syksyn aikana ovat aiheuttaneet kuntakentällä melkoisen kaaoksen.
Jytyn luottamusmiehille lokakuussa teettämän kyselyn mukaan yt-menettelyjä on käynnissä eri puolilla Suomea kaikkiaan 42, joissa 25 paikassa yt-menettely käsittelee irtisanomisia.
Jytyn liittovaltuuston kokouksessa Joensuussa puhunut Pihlajamäki hämmästelee erityisesti sitä, että yt-vimmassa mitään ei ole otettu opiksi niistä menneiden vuosien toimista, joita aiemmilla henkilöstöön kohdistuvilla yt-leikkauksilla aiheutettiin.
– Lomautukset, vapaaehtoiset ns. talkoovapaat ja määräaikaisuuksien vähentämiset puhumattakaan irtisanomisista eivät johtaneet todellisiin säästöihin, vaan pikemminkin menojen lisäyksiin. Lisäkuluja aiheutui henkilöstön työuupumuksesta, joka taas lisäsi mm. sairauslomien määrää.
Pihlajamäki huomautti, että toimintamenot kunnissa kasvavat verotuloja nopeammin ennen muuta väestön ikääntymisen seurauksena.
Kunnissa kynnetään nyt Pihlajamäen mukaan syvällä osittain myös siksi, että viime hallituskaudella valtionosuuksista leikattiin lähes 800 miljoonaa euroa. Tämän vuoden verokertymää ovat pudottamassa myös verokorttiuudistus sekä tulorekisteriongelmat, joista johtuen tuloveroista osa tuloutuu vuoden 2020 puolella.
– Edellä mainituista syistä johtuen kasvaviin toimintamenoihin ratkaisu ei ole se, että aivan välttämättömistä palveluista karsitaan ja henkilöstöä vähennetään. Taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vetoamiset perusteluna yt-neuvottelujen aloittamiseksi osoittaa kuntapäättäjiltä valitettavan usein lyhytnäköistä päätöksentekokulttuuria, Pihlajamäki sanoi.
– Työntekijöitä on mm. eläköitymisen seurauksena jo usean vuoden ajan vähennetty esimerkiksi useiden perus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen kannalta välttämättömistä tukipalveluista. Myöskään eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä, joka on lisännyt henkilöstön työtaakkaa, hän jatkoi.
Pihlajamäen mukaan on hyvä pitää mielessä, että yt-kaaoksen kanssa samaan aikaan palvelujen kuitenkin pitäisi pyöriä täydellä teholla muun muassa sairaaloissa, vanhuspalveluissa, nuorisotoiminnassa, kirjastoissa, kouluissa ja taloushallinnossa.
Pihlajamäki muistuttaa, että työantajina kunnat ovat monella palvelusektorillaan samassa tilanteessa kuin yksityisellä puolella.
– Työvoimapula uhkaa. Tästäkin näkökulmasta ja tällä yt-menolla kuntien houkuttelevuus työantajina menee mitä todennäköisimmin – valitettavasti – vain entistä huonompaan suuntaan.