Jyty: Kirkon säästöt otettu henkilöstöstä

Tänä syksynä on kuultu ennätyksellinen määrä huolestuttavia uutisia seurakuntien yt-neuvotteluista, sanoo Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto.

Perimmäinen syy huonoon taloustilanteeseen on kirkollisverotulojen jatkuva laskeminen, joka on johtanut säästöjen kohdistumiseen entistä enemmän henkilöstöön.

Kymen seurakuntahenkilöstön 30-vuotisjuhlissa Kouvolassa puhunut Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki pitää kirkon taloudellisen tilanteen vaikutusta henkilöstöön erittäin huolestuttavana.

– Kirkon palveluksesta eläköityvien tilalle ei palkata uusia ja työt jaetaan jäljelle jääville. Henkilöstöä vähennetään ja työntekijät uupuvat liiallisen työkuorman seurauksena. Lisäksi henkilöstöä rasittavat epävarmuus työsuhteen jatkumisesta, rakenteelliset muutokset ja jatkuvat työn uudelleenjärjestelyt, hän sanoi.

– Uhkakuva on käymässä toteen. Kirkon säästöt otetaan nimenomaan henkilöstöstä, vaikka esimerkiksi Kirkkohallitus neuvoi viime syksynä karsimaan ensisijaisesti muualta, kuten kiinteistöjen määrästä sekä käyttökustannuksista ja vasta viimeisenä vaihtoehtona henkilöstökuluista, Pihlajamäki totesi.

Niin ikään Pihlajamäen mukaan työajan joustoilla verotetaan kirkon työntekijöiden jaksamista.

Kirkon työehtosopimuksessa on noudatettu vuodesta 2015 alkaen työaikakokeilua, jolla pyritään joustoihin työajoissa. Esimerkiksi yleistyöajassa työtä tehdään 1-4 viikon tasoitusjaksoissa.

– Työaikakokeilu on johtanut monilla työpaikoilla siihen, ettei työvuoroja suunnitella, ne tehdään vajaiksi ja listoja muutetaan. Työpäivien pituus vaihtelee rajusti, eivätkä määräykset turvaa henkilöstölle edes keskimäärin kahta vapaapäivää viikossa. Huolena on työstä palautuminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, sanoi Pihlajamäki.

Hän totesi, että pitkään jatkunut palkankorotusten nollalinja, kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan lisäys ovat leikanneet kirkon työntekijöiden ansiotasoa entisestään.

Pihlajamäki vaatiikin tulevissa kirkon sopimusneuvotteluissa selkeää palkankorotusta, jossa tulee huomioida erityisesti matalapalkkaiset alat.

Mainos