Jyty: Kirjastolaitosta ei pidä rapauttaa lyhytnäköisillä säästöillä

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mukaan uudessa kirjastolaissa ei tule muuttaa niitä lain kohtia, jotka ovat osoittautuneet menestystekijöiksi.

– Uudessa kirjastolaissa ei tule muuttaa ainakaan niitä lain kohtia, jotka ovat osoittautuneet menestystekijöiksi, toteaa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki tiedotteessaan.

Jyty muistuttaa, kuinka hallitusohjelmassa kirjastolaki mainitaan yhtenä normien purkamisen ja säästöjen saavuttamisen kohteena. Kirjastolain uudistamistyö on paraikaa käynnissä ja tarkoituksena on, että uusi kirjastolaki tulisi voimaan 1. tammikuuta 2017.

Jytyn mukaan lainsäädäntö on taannut Suomen kirjastolaitoksen kehittymisen yhdeksi maailman parhaista. Kirjastolaki on varmistanut tasavertaiset ja laadukkaat kirjastopalvelut koko Suomessa, mikä on tukenut merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia, osaamista, tasa-arvoa ja demokratiaa.

Jyty korostaa, kuinka kirjastolain keskeisiä kohtia ovat olleet kuntien velvollisuus kirjastopalveluiden järjestämiseen ja valtion rahoitusosuuden kohdistaminen kirjastotoimintaan. Yhtä tärkeää on ollut kirjastopalvelujen maksuttomuus, henkilöstön osaamiselle ja pätevyydelle asetetut vaatimukset sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö.

– Erityisesti kirjastoille kohdennetut valtionosuudet ja osaava henkilöstö ovat taanneet kirjastojen menestyksekkään kehityksen, Pihlajamäki kertoo.

Kirjastot yhteiskunnan kivijalka

Jytyn mukaan kirjastot tarjoavat kaikille vapaan pääsyn tietoon, joka mahdollistaa kansalaisten ja samalla koko yhteiskunnan osaamisen ja menestyksen.

Jyty katsoo, että Kirjastot kytkeytyvät monin tavoin yhteiskuntaan. Kirjastot vahvistavat demokratiaa sekä avointa tutkimusta, tietoa ja oppimista sekä näin myös innovaatioita. Digitaaliset palvelut edistävät entisestään tiedon saatavuutta.

– Kirjastot ovat uudistuneet perinteisestä kirjojen lainauksesta varsinaisiksi monitoimitiloiksi ja koko kansan olohuoneiksi. Satutunnit, iltapäiväkerhot, lukupiirit, harrastusvälinelainaus, taidenäyttelyt ja kahvila täydentävät loistavasti perinteistä lainauspalvelua, Pihlajamäki toteaa.

– Yhteiskunnan kivijalkaa ei tule rapauttaa kirjastoja koskevilla lyhytnäköisillä säästöillä, jotka samalla murentavat yhteiskunnan menestymismahdollisuuksia.

– Kirjasto on koko Suomen sivistyksen perusta. Ilmaisilla kirjastopalveluilla on tarjottu yhtäläiset mahdollisuudet kaikille suomalaisille.

Mainos