Euroopan komission varapuheenjohtajalla Jyrki Kataisella on ”erittäin hyvät mahdollisuudet” Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaaksi eli komission puheenjohtajaehdokkaaksi, mikäli hän vain itse haluaa lähteä ehdolle.
Näin arvioi Euroopan komissiossa puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin strategiatiimissä neuvonantajana työskentelevä Aura Salla.
Jyrki Katainen (EPP/kok.) ei ole vielä tehnyt ratkaisuaan ehdokkuuden suhteen.
– Mietin, mitä muuta sitä voisi elämällään tehdä. Olen ollut politiikassa jo jonkin aikaa, Katainen sanoi toimittajille Brysselissä.
Katainen sanoi, että Suomen politiikkaan hän ei palaa, mutta hän pohtii, haluaako hän jatkaa eurooppapolitiikassa jossain roolissa.
Katainen tarkensi vielä, että pohdinnasta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, ettei kärkiehdokkuus häntä kiinnostaisi.
Katainen uskoo, että ehdokkaita kärkiehdokkaaksi alkaa ilmaantua syyskuussa. Oman ratkaisunsa hän saattaa tehdä jo sitä ennen.
Euroopan kansanpuolue EPP valitsee kärkiehdokkaansa 8. marraskuuta Helsingissä pidettävässä kokouksessa. Puolueet voivat asettaa ehdokkaita 8.9.-17.10. Ehdokkaalle on saatava kahden muun EPP-puolueen tuki.
Neutraali ehdokas pienestä maasta
Junckerin strategiatiimin neuvonantajan Aura Sallan mukaan EPP on todennäköisesti suurin puolue EU-vaalien jälkeenkin. Komission puheenjohtajuutta pidetään tärkeimpänä EU-tehtävänä, ja Salla uskoo EPP:n valitsevan sen puheenjohtajuuden.
Sallan mukaan EPP:n ehdokkaaksi valitaan todennäköisesti henkilö, joka tulee pienestä maasta ja on neutraali. Lisäksi ehdokkaan on miellytettävä Saksaa ja Ranskaa. Sallan mukaan yhden ehdokasehdokkaan on oltava nainen.
EU:n brexit-neuvotteluista vastaava ranskalainen Michel Barnier on yksi vahvimmista ehdokkaista, mutta hänen miinuksiksi luetaan se, että hän on isosta jäsenmaasta, hänellä on maine ja lisäksi hän tarvitsisi tuen omasta maastaan.
Barnier on tasavaltalainen (Les Républicains) ja hän edustaa eri puoluetta kuin presidentti Emmanuel Macron.
Macron ei ole vielä kertonut, mihin eurooppalaiseen puolueeseen hän liittyy. Hänen arvellaan tekevän ratkaisunsa vasta vaalien jälkeen.
Aura Sallan mukaan muita mahdollisia ehdokkaita EPP:n kärkiehdokkaaksi ovat Irlannin entinen pääministeri Enda Kenny ja Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, joka on toiminut aiemmin komissaarina.
Dalia Grybauskaite täyttäisi kaikki ehdokaskriteerit, mutta haasteeksi on muodostunut EPP:n sääntö, jonka mukaan ehdokkaan on oltava puolueen jäsen. Presidenttinä Grybauskaite on sitoutumaton. Hänen osaltaan selvitellään, miten hän voisi olla ehdokkaana siitä huolimatta.
Mustana hevosena Salla nostaa esille vielä Kroatian pääministerin Andrej Plenkovicin.
Komissaari yleensä pääministeripuolueesta
Vaikka Jyrki Katainen valittaisiin EPP:n kärkiehdokkaaksi, jännitysmomentti sisältyy vielä siihen, mikä puolue voittaa Suomen eduskuntavaalit.
Perinteisesti Suomen komissaariksi on valittu suurimmaksi puolueen edustaja. Jos SDP on suurin, vahva komissaariehdokas voisi olla entinen valtiovarainministeri, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).
Komission puheenjohtajuus menee kuitenkin todennäköisesti EPP:lle ja näin olleen Katainen voisi tulla valituksi, vaikka kokoomus ei suurin puolue olisikaan.
– Jos EPP:n kärkiehdokas on Suomesta, tuskin mikään puolue vastustaa sitä, Aura Salla toteaa.
Vuonna 2009 entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) oli ehdolla EU:n presidentiksi, vaikka puolue oli oppositiossa. Pääministerinä toimi silloin Matti Vanhanen (kesk.).