Pääministeri Jyrki Katainen osallistui sunnuntaina viimeiseen Pääministerin haastattelutuntiinsa Ylen Radio Suomessa Hänen mukaansa kyseessä taisi olla 23. lähetys ja ”siinä mielessä, juhlava, mukava, haikea, mutta kesäinen” tunnelma.
Hän sanoi jäävänsä kaipaamaan muun muassa Eurooppa-neuvoston erittäin kiehtovaa tunnelmaa ja onnistumisia vaikeiden asioiden ratkaisuissa.
– Sen minä olen tässä oppinut että mahdottomia asioita ei olekaan. Tai niitä on, mutta kaikkiin löytyy kyllä aina jonkinmoinen ratkaisu, Jyrki Katainen sanoi.
Jyrki Katainen keskusteli muun muassa talouspolitiikasta ja otti kantaa Ukrainan kriisiin ja EU:n rooliin sen suhteen.
Kysymyksiin Venäjän ja Ukrainan välisestä tilanteesta Katainen vastasi, että Venäjän hyökkäyksellä on ollut kauaskantoisia seurauksia Euroopan turvallisuuteen. Venäjä on kaikesta huolimatta merkittävä naapurimaa Suomelle ja tulee aina olemaan sitä.
– Venäjä on Suomelle tärkeä talouden, turvallisuuden ja vakauden suhteen, hyvässä ja pahassa. Meidän on kuitenkin pidettävä yllä realistista kuvaa, jota Suomen on edistettävä myönteisestä näkökulmasta katsottuna.
Kataisen mukaan Suomen vahvuus moniin muihin maihin verrattuna on se, että Suomen ja Venäjän yhteistyö on yhä tiiviimpää, ja että sitä edelleen halutaan tiivistää.
– Puhumme suoraan sekä myönteisistä että kielteisistä asioista. Silloinkin kun kritisoimme, meillä ei ole kielteistä asennetta Venäjää kohtaan. Voimme sanoa suoraan, esitämme omat vaihtoehtomme, mutta emme nosta omia asenteitamme Venäjää vastaan, Katainen totesi.
Pääministerin mukaan tämänhetkisen kriisin ratkaisemiseksi ei käytännössä ole muita vaihtoehtoja kuin keskustelujen kautta yhteisymmärrykseen pääseminen ja yhteisistä askelmerkeistä sopiminen. Geneven neuvottelutulosten kariutumista hän pitää harmittavina.
– Toivoisin, että Venäjä niin kuin me muutkin käyttäisimme omaa arvovaltaamme siihen, että viestittäisimme, että nyt pitää totella sitä, mitä porukalla on sovittu.
Kataisen mukaan EU:n ulkopoliittista toimintakykyä testataan nimenomaan tällaisissa konkreettisissa tilanteissa. EU:lla ei ole toimivaltaa ulkopolitiikassa, mutta se voi esimerkiksi mandaattien kautta luoda yhtenäisyyttä. Kataisen mielestä EU:n tulee kehittyä ulkopoliittisena toimijana eikä tyytyä siihen, että jokaisella on oma mielipiteensä asioista.
Pääministerin mukaan Nato-kysymys on samanlainen asia kuin muutkin ulkopoliittiset asiat. Tärkeintä olisi käydä analyyttista keskustelua, jossa kaikki mielipiteet olisivat esillä.
Turvallisuuspolitiikasta pitää Kataisen mukaan voida keskustella ilman, että joudutaan pelkäämään ”äkkivääriä reaktioita”.
– Nyt käydään lähinnä keskustelua siitä, saako tästä keskustella, tai onko jollain oikeutta sanoa jotain. Kunnioitan niitä kollegoitani, joilla on perusteltuja analyyttisia näkemyksiä asiasta.
– Toivoisin, ettei ihmisiä, joilla on kanta, tuomittaisi joko hihhuleiksi tai Nato-intoilijoiksi. Annetaan kansalaisille mahdollisuus kuulla huolellisesti argumentoituja, perusteltuja mielipiteitä. Kaiken varalle sanon, ettei tämä eikä tuleva hallitus tule hakemaan Nato-jäsenyyttä, Katainen totesi.