Tänään julkaistu Taloustutkimuksen selvitys osoittaa, kuinka vahvan etumatkan Ruotsi on liikenneinfran kehittämisessä ottanut.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Ruotsi on edellä kolmen tärkeän kriteerin suhteen: infrainvestoinnit, väylien ylläpito sekä tieliikenteen kustannukset. Uusi hallitus on kasvattamassa naapurimaan etumatkaa entisestään.
Elinkeinoelämä haastaa Suomen tulevaa hallitusta nostamaan liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle. Jyri Häkämiehen mukaan etumatkan kirimisestä on tulossa entistä haastavampaa.
– Ruotsin tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttaa tulevan vahvat panostukset liikenneinfraan. Ennakkotietojen mukaan hallitus olisi kohdentamassa teihin ja rautateihin jopa 7 miljardia euroa vuodessa, Häkämies toteaa tiedotteessa.
Häkämiehen mukaan jo nyt Ruotsin infrainvestoinnit ovat yli kaksinkertaiset, kun kansantalouksien kokoero otetaan huomioon. Ruotsin rahoitustaso on noin kolme miljardia, kun Suomen taso on noin puoli miljardia euroa vuodessa.
Naapurimaa käyttää myös liikenneväylien ylläpitoon puolitoista kertaa enemmän varoja kuin Suomi.
– Liikenneinfran rahoituksen lisäksi Suomen ja Ruotsin välillä on merkittävä ero tieliikenteen verotuksessa. Suomi verottaa tieliikennettä lähes kaksi kertaa ankarammin kuin Ruotsi. Siinä missä Ruotsi kohdentaa noin puolet tieliikenteeltä perittävistä veroista liikenneinfraan, Suomi käyttää alle viidenneksen.
Ruotsissa pitkäjänteinen suunnittelu on pyörinyt jo useamman hallituskauden ja tulee olemaan myös parhaillaan muodostettavan hallituksen lähtökohta. Ruotsin voimassa oleva liikennesuunnitelma kattaa vuodet 2018 – 2029.
EK korostaa liikenneyhteyksien merkitystä Suomen tulevassa hallitusohjelmassa:
– Liikenneinfran panostukset vaikuttavat merkittävällä tavalla suomalaisyritysten logistiikkakilpailukykyyn pitkien etäisyyksien maassa, Häkämies toteaa.
– On erinomaista, että myös Suomessa on päätetty laatia yli vaalikausien ulottuva liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2020 – 2031. Siinä on varmistettava riittävä kunnianhimon taso eritoten infrarahoituksen suhteen. Myös uusia rahoitusmalleja on otettava käyttöön mahdollisuuksien mukaan.