Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT jätti tammikuun viimeisellä viikolla lakkovaroituksen satamiin, jos ahtaajien palkka ei nouse. Lakon on määrä alkaa 14. helmikuuta, jos AKT:n ja Satamaoperaattorien neuvotteluissa ei sitä ennen päästä sopimukseen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toivoo, että työtaistelulta vältytään. Hän sanoo, että lakon päiväkohtainen lasku olisi hurja, koska satamien kautta kulkevan viennin ja tuonnin arvo on noin 350 miljoonaa euroa päivässä.
– Sitä ei voi etukäteen sanoa, kuinka paljon lopulta menetetään, mutta menetys on kymmeniä miljoonia, Jyri Häkämies sanoo Verkkouutisille.
Hän pitää ahtaajien palkankorotusvaatimuksia kovina suhteessa muihin aloihin.
– AKT:n osalta on tietenkin se kysymys, että voiko olla mahdollista, että yksi ala eli ahtausala hakee huomattavasti korkeampia korotuksia kuin mitä nyt on tehty esimerkiksi teknologiateollisuudessa ja kemian teollisuudessa.
Satamien mahdollinen sulkeutuminen huolettaa suomalaisia yrityksiä, jotka ovat päässeet koronakuopasta jälleen tilauksiin kiinni.
– Nyt olisi tärkeää, että vahinkoa ei aiheutuisi tämän työtaistelun myötä, Häkämies sanoo.
Uskaltaako Suomeen investoida?
Suomen houkuttelevuus investointien kohteena on puhuttanut julkisuudessa sen jälkeen, kun metsäyhtiö UPM ja polttoaineyhtiö Neste ovat valinneet Alankomaiden Rotterdamin investointikohteekseen suomalaiskaupunkien sijaan. Meneillään on myös Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla.
Jyri Häkämiehen mukaan työtaistelut ja lakot voivat heikentää Suomen mainetta ja houkuttelevuutta investointien kohteena. Hän pitää ongelmallisina varsinkin laittomia lakkoja ja muistuttaa, että kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa niitä ei juurikaan ole.
– Suomalainen työrauhalainsäädäntö suhteessa Ruotsiin on huomattavan takamatkalla ja se näkyy siinä, että meillä on vuosittain satakunta laitonta lakkoa ja Ruotsissa vain muutama.
Lakkoilu aiheuttaa Häkämiehen mukana taloudellisen tappion lisäksi mainehaittaa Suomelle. Kun kilpailijamaissa tavarat ja tuotteet pystytään toimittamaan sopimusten mukaisesti ja ajallaan maailmalle, niin Suomen kohdalla lakkoilu herättää kysymyksiä toimitusvarmuudesta.
Häkämies muistuttaa, että Suomen työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946.
– Lainsäädäntöä on vihdoin uudistettava ja tuotava nykypäivään, hän vaatii.
Häkämies ottaisi mallia Ruotsista, jossa työtuomioistuin käsittelee suunnitellut lakot ennen niiden alkamista. Jos lakko todetaan laittomaksi, sääntöjä rikkonut osapuoli joutuu maksamaan vahingonkorvaukset.
– Prosessi pelotteineen ja vastuineen varmasti johtaa siihen, että mietitään kahteen kertaan ennen ryhtymistä laittomaan lakkoon, Häkämies sanoo.