Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan aloite työajan lyhentämisestä nousi keskusteluun pahimmalla mahdollisella hetkellä.
SDP:n puoluekokous käsitteli aihetta koskevaa esitystä viime viikolla.
Häkämies huomauttaa, että koronakriisi on iskemässä kotimaiseen teollisuuteen vasta nyt. Uudet tilaukset ovat olleet viime aikoina voimakkaassa laskussa.
– Näkymä edellyttää lisäponnisteluita, joten kuuden tunnin visio pitää asettaa tähän ympäristöön, Jyri Häkämies sanoi EK:n mediatilaisuudessa.
Kilpailukykysopimuksessa tehty 24 tunnin työajan pidennys vastasi 1,4 prosenttia vuosityöajasta.
Häkämiehen mukaan siirtyminen kuuden tunnin työpäivään vastaisi vähintään noin 300 tunnin vuotuista työajan lyhennystä. Muutos merkitsisi siis 12- tai 13-kertaista kiky-sopimusta toiseen suuntaan.
Työajan lyhentämisen lisäkustannukset olisivat sote- ja opetusalalla ainakin noin 2,5 miljardia euroa. Muutos nostaisi painetta veronkorotuksille ja voisi hyydyttää palkkakehityksen.
Kuuden tunnin työpäivän on arvioitu luovan pelkästään kunta-alalle lähes 90 000 henkilön lisätarpeen.