Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan ilmastolakipaketti on kattava kokonaisuus, josta löytyy sekä toimivaa päästösääntelyä että myös huolestuttavia osia.
EK korostaa, että päästökaupan laajentuminen meri- ja tieliikenteeseen samoin kuin hiilitullien käyttöönotto tuovat lisää menoja yrityksille. Kuitenkin samaan aikaan tarvittaisiin mittavia lisäpanostuksia investointeihin ja uusiin teknologioihin.
EU komissio julkaisi 14.7 ehdotuksensa EU:n energia- ja ilmastolainsäädännön uudistamiseksi. Sen avulla Eurooppa pyrkii vähentämään ilmastopäästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
EK tukee vahvasti EU:n ilmastotoimien tiukentamista, ja samalla tunnistetaan valtava lisäsatsausten tarve.
– Päästövähennystavoitteen toteutuminen edellyttää yrityksiltä massiivisia investointeja innovaatioihin, teknologiaan sekä vähäpäästöiseen tuotantoon ja palveluun. Koska yritykset ovat ilmastopolitiikan keskeisiä ajureita, on myös Fit for 55 -lainsäädännön oltava yritys- ja investointimyönteistä. EU:n on toimintaympäristönä säilyttävä suotuisana investoinneille verrattuna muihin talousmahteihin. Myös Suomen hallituksen on vaikutettava, että tähän päästäisiin, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.
Johtava asiantuntija Kati Ruohomäki listaa lakipaketin tärkeimmät plussat seuraavasti:
1. Kokonaisuutena EU:n tapa paketoida monta esitystä yhteen on toimiva. Lisäksi 55 %:n päästötavoitteeseen pyritään kohdistamalla tarvittavat lisäkiristykset kaikkiin toimialoihin ja jäsenmaihin.
2. Päästökaupan päärooli päästöjen hinnoittelussa ja ”katottamisessa” nousee selkeästi esiin. Hiilivuodon ehkäisytoimet, kuten ilmaisjako ja sähkön hinnan kompensaatio, säilyvät jatkossakin. Lisäksi päästökaupassa huomioitaisiin uusia ilmastotekniikoita, kuten hiilidioksidin talteenotto ja uudelleenkäyttö pitkäikäisissä tuotteissa.
3. Hiilitullit linkitetään vahvasti päästökauppaan, koska tuonnille ostettaisiin rajalla päästöoikeuksia omasta varannosta.
4. Energiatehokkuudessa komissio sallii vapaaehtoisen sopimustoiminnan. Suomessa se toimii menestyksellä ja mukana on yli 60% energian käytöstä, mm. yrityksiä, kiinteistötoimijoita ja kuntia.
Merkittävimmät muutostarpeet ovat:
1. Päästökauppa: Ilmaisia päästöoikeuksia tulee hiilivuodon ehkäisemiseksi jakaa täysimääräisesti, kunnes hiilitullit osoittautuvat toimivaksi ratkaisuksi. Päästökaupassa tulisi hyväksyä myös yritysten Euroopan ulkopuolella tekemät ilmastotoimet.
2. Meriliikenteen päästökauppa: Hyvitettävä jäävahvistettujen alusten isompi polttoaineen kulutus.
3. Tieliikenteen päästökauppa: Tarpeellisuutta vielä harkittava, koska olisi päällekkäinen polttoaineveroille, bio-osuudelle ja ajoneuvojen päästösäätelylle. Suomessa on korkea tieliikenteen verotus ja pitkät kuljetusmatkat.
4. Hiilitullit: Käyttöönoton hyödyt ja haitat tulee vielä vakavasti punnita, jotta mm. kauppakumppanien vastatoimet vältetään.
5. Energiatehokkuus: Komission esitys maakohtaisten energiansäästövelvoitteiden tuplaamisesta arveluttaa. Säästötoimia on Suomessa toteutettu järjestelmällisesti 90-luvulta lähtien, mutta määräänsä enempää ei niitäkään voi löytyä.
Suomi ja muut jäsenmaat aloittavat lakipaketin käsittelyn heti heinäkuussa samoin kuin mepit EU:n parlamentissa. Valmista saadaan mahdollisesti vuoden 2023 keväällä, jonka jälkeen uudistukset viedään kansalliseen lainsäädäntöön.