Valtiovarainministerinä 2011-14 toiminut Sdp:n entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen kolumnoi Nykypäivä-lehdessä otsikolla Puolusta, kokoomus. Hän kirjoittaa viime vaalikauden hallituksesta, jossa oli poikkeuksellisen monta puoluetta eikä kahdella suurimmalla ollut yhdessä eduskuntaenemmistöä.
– Oli selvää, että yhteistä nimittäjää päätöksissä jouduttiin hakemaan ja kompromisseja tekemään, mutta myös tuloksia saatiin aikaan, Jutta Urpilainen toteaa.
– Olen mielenkiinnolla seurannut nykyisen (Juha) Sipilän hallituksen argumentointia, jonka mukaan tällä vaalikaudella on ”vihdoin alettu laittamaan taloutta kuntoon ja tehty vaikeita päätöksiä, kun viime vaalikaudella ei tehty mitään”.
– Voin jotenkin ymmärtää tämän poliittisen retoriikan viime vaalikauden oppositiopuolueilta keskustalta ja perussuomalaisilta, mutta en millään käsitä, miksi kokoomus vaikenemalla viestii samaa asiaa. Kokoomus toimi viime vaalikauden pääministeripuolueena. Luulisi sen olevan puolustamisen arvoinen asia.
Jutta Urpilaisen mukaan Jyrki Kataisen hallitus sopeutti valtion taloutta yli kuudella miljardilla eurolla, ”mikä on muuten kaksi miljardia enemmän kuin Sipilän hallituksen tavoite”.
– Se (Kataisen hallitus) teki tulevaisuusinvestointeja niin liikenteeseen kuin tutkimukseen muun muassa Finavian pääomittamisella mahdollistettiin Helsinki-Vantaan lentokentän mittava rakennushanke. Hallitus teki isoja muutoksia elinkeinoverotukseen tavoitteena tukea talouskasvua ja investointeja. Hallitus muun muassa kevensi yhteisöveroa 26,5 prosentista 20 prosenttiin ja teki osinkoverouudistuksen, Urpilainen listaa.
Urpilainen listaa aikaansaannoksiksi myös teollisuuden toimintaedellytysten helpottamisen niin sanotulla energiaveroleikkurilla, väylämaksujen puolittamisella, rataveron poistamisella ja muilla rikkidirektiivin kompensaatiotoimilla.
– Hallitus otti käyttöön kannusteen bisnesenkeleille, jotta start up -yritysten rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Hallitus aloitti julkisten tietokantojen määrätietoisen avaamisen yleiseen käyttöön uuden yritystoiminnan mahdollistamiseksi. Hallitus myös palautti yhteistyön työmarkkinapöytään ja oli tukemassa kahta maltillista työmarkkinaratkaisua.
Ex-valtiovarainministerin mukaan tuolloinen hallitus aloitti työnsä keskellä eurokriisiä, jonka hoitaminen vaati merkittävää ajankäyttöä useamman vuoden.
– Suomi pystyi kuitenkin rajaamaan omia taloudellisia vastuitaan ja edistämään tiukkaa, sääntöjen kunnioittamiseen perustuvaa politiikkaa eurokriisin hoidossa. Samalla unionia kehitettiin määrätietoisesti eteenpäin muun muassa pankkiunionin perustamisella.
Lisäksi hallitus hyväksyi rakennepaketin, jonka toimeenpanon osalta ”valitettavasti” aika loppui kesken.
– Näyttääkin siltä, että moni niistä rakennepaketin toimista, joita perussuomalaiset ja keskusta viime vaalikaudella vastustivat oppositiossa, on nyt sisällytetty Sipilän hallituksen ohjelmaan, Jutta Urpilainen huomauttaa.
– Kansalaisten luottamus politiikkaan on heikentynyt. Uskon, että se voidaan palauttaa puhumalla totta. Yksi askel siihen olisi puolustaa rehellisesti ja suoraselkäisesti viime vaalikauden päätöksiä. Totuudenjälkeinen retoriikka ei politiikkaan sovi.