Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen arvostelee vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon luonnehdintaa Suomen kokonaisveroasteesta.
Saramo sanoi sunnuntaina, että veroaste on matala ”vertailukelpoisena Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan”. Hänen näkemyksensä mukaan eri mediat ovat julkaisseet ”kyseenalaistamatta päinvastaisia väitteitä”.
Teemu Lehtinen painottaa Verkkouutisille, ettei Suomea voi pitää tilastojen tai verokäytännön perusteella matalan verotuksen maana. Havainto on sama riippumatta siitä, tarkastellaanko kokonaisveroastetta tai esimerkiksi tavallisten palkansaajien verotusta ja kulutusverotusta.
Suomi on verovertailujen perusteella korkealla tasolla, kuten moni muukin Länsi- ja Pohjois-Euroopan maa.
– Tässä keskustelussa suurin ongelma on se, että on yritetty antaa aika lailla väärä kuva koko verotuksen tasosta Suomessa. On toivottavaa, että keskustelun myötä palataan realistiseen kuvaan siitä, missä Suomen verotuksessa kuljetaan. Olemme yksi kireimmistä maista, mutta muitakin on, Lehtinen toteaa.
Jussi Saramo on arvostellut twiiteissään toistuvasti tahoja, jotka ovat viitanneet OECD:n vertailuun eri maiden verotuksesta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kansanedustaja on painottanut käyttäneensä Eurostatin uusimpia lukuja. Hänen mukaansa kärkimaihin on eroa yli viisi prosenttiyksikköä, vaikka Suomen sijoitusta nostavat etenkin mukaan laskettavat eläkemaksut. Saramo kieltäytyi kommentoimasta asiaa Verkkouutisille.
Hän tarkensi artikkelin julkaisun jälkeen viitanneensa ”tilastofaktaa” käsitelleessä twiitissään OECD:n lukujen sijasta valtiovarainministeriön arvioon. Väittelyssä oli nostettu esiin Suomen veroasteen kehitys vuosina 2011–2021. Veronmaksajien julkaiseman graafin perusteella Suomen veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen oli noussut 41,8 prosentista 43,2 prosenttiin eli lähes puolitoista prosenttiyksikköä.
Uusin luku perustui valtiovarainministeriön syksyn 2021 ennusteeseen. Syyskuun lopulla julkaistu taloudellinen katsaus on edelleen listattuna ministeriön tuoreimpien joukossa. Saramo on pitänyt esillä ministeriön arviota, jonka mukaan veroaste laskisi ensi vuonna 42,1 prosenttiin ja vuonna 2023 42 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Teemu Lehtisen mukaan aiheesta käydyssä keskustelussa on pyritty sivuuttamaan OECD:n lukuja vain sillä perusteella, että esimerkiksi Eurostatin tilastot olisivat julkaisuajankohdaltaan uudempia. Hän toteaa, että kyseessä on vertailukelpoisuus edellä tehty standardi, jota käytetään globaalisti luotettavien vertailujen tekemiseen. Vuoden 2019 tilasto on julkaistu viime joulukuussa, joten uutta julkaisua odotetaan lähiaikoina.
– OECD tekee työnsä perusteellisesti eikä hihasta ravistamalla. Ne tehdään vasta tilastovuoden jälkeen, kun tiedetään mitä on tapahtunut. Tämä on parasta mahdollista kansainvälistä ja vertailukelpoista tietoa verotuksen tasosta suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, Lehtinen sanoo.
Tilanne ei myöskään tule muuttumaan vuodessa, sillä esimerkiksi Saksan veroprosentti on pysynyt muun muassa Eurostatin mukaan samalla tasolla. Suomessa muutokset ovat korkeintaan prosentin kymmenyksiä. Näin ollen ei ole syytä olettaa, että OECD:n tuleva tilasto poikkeaisi merkittävästi aiemmin julkaistusta.
– Mielestäni on todella vaarallista lähteä väittämään, että jos joku on tehnyt vuotta uudempia arvioita, niin se jotenkin olisi uutuuden perusteella parempi pohja. Minusta asia on pikemminkin päinvastoin, sillä 2019 oli ennen korona-aikaa.
Poliitikot valitsevat rusinoita pullasta
Teemu Lehtinen arvostelee tilastojen käyttöä viimeaikaisessa poliittisessa väittelyssä. Jussi Saramo on vaatinut muun muassa Helsingin Sanomia korjaamaan kansanedustaja Elina Valtosen (kok.) lausunnon, jonka mukaan Saksan veroaste on noin kolme prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa. Tieto perustui OECD:n vertailuun. Saramo vaati käyttämään Eurostatin lukuja, joissa ero oli 0,7 prosenttiyksikköä.
Lehtinen huomauttaa, että kyseessä on hieman poikkeava laskelma, johon on lisätty OECD:n tiukan rajauksen lisäksi tiettyjä eriä. Saksan sijoitusta vertailussa nostavat muun muassa niin sanotut imputoidut sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat esimerkiksi laskennallisia työnantajan velvoitteisiin perustuvia eriä.
– Ei voi mitenkään sanoa, että kyseessä on tilasto, joka korvaisi OECD:n tilaston. Tämä ajatus on mielestäni täysin väärä. OECD:n on kaikkein neutraalein ja ankkuroiduin. Siinä on käytetty samaa metodologiaa kaikissa maissa, Teemu Lehtinen sanoo.
Hänen mukaansa sosiaalisen median kiivaassa väittelyssä on mahdollisesti kyse siitä, että poliitikot pyrkivät valitsemaan rusinoita pullasta eli itselleen suotuisia tietoja.
– Tässä keskustelussa asia on käännetty niin, että parasta ja neutraaleinta tilastoa halutaan korvata tällaisilla poimituilla vaihtoehtoisilla laskelmilla ja tilastoilla. Kyllä verotukseen mahtuu erilaisia näkökulmia, mutta aihe on mennyt aika oudoille urille, Lehtinen sanoo.
Muokattu 5.11. klo 17.25: Lisätty Jussi Saramon tarkennus Twitter-julkaisusta ja VM:n ennuste veroasteen kehityksestä sekä muokattu otsikkoa.
4.11. klo 22.20: Ingressiä muutettu.
Sinulla taitaa tuossa olla Eurostatin lukuja. Saksa poikkeaa siinä OECD:n tilastosta. OECD on kansainvälisesti yleisesti hyväksytty standardi. Täältä löytyy tuoreimmat OECD:n tilaston veroasteet vuodelta 2019. Eroa Suomen ja Saksan välillä oli 3,4 %-yks.https://t.co/snNCBtFkoV pic.twitter.com/0cWz6BpahX
— Teemu Lehtinen (@TeemuTLehtinen) October 31, 2021