Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps.) mielestä lähivuosien ratkaisut ovat heikentäneet merkittävästi mahdollisuutta koko maan puolustamiseen.
Vuonna 2015 sodan ajan joukkojen vahvuus on enää 230 000, kun se aiemmin on ollut 350 000.
Muutosta on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä, mutta tämä ei Niinistöä vakuuta:
– Sodanajan joukoista olisi pitänyt pitää kynsin hampain kiinni, Niinistö kommentoi asiaa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) järjestämässä kansanedustajien paneelissa tiistaina Helsingissä. Niinistö on edelleen katkera myös Suomen liittymisestä Ottawan sopimukseen, minkä myötä Suomi sitoutui hävittämään jalkaväkimiinansa.
– Meidän pitäisi irtisanoutua Ottawan sopimuksesta niin pian kuin mahdollista, Niinistö latasi paneelissa.
Sitten ei tarvita vanhustenhuoltoakaan
Puolustusvoimien rahoitus vuodesta 2015 eteenpäin oli niin ikään paitsi Niinistön myös muidenkin panelistien huolenaiheena.
Kokoomusta paneelissa edustanut Sofia Vikman uskoi, että koko maan puolustamistavoitteesta ei tarvitse tinkiä, kunhan rahoitus turvataan puolustushallinnon esittämällä tavalla.
Kristillisdemokraattien Sauli Ahvenjärvi taas uskoi, että pitkällä tähtäimellä Suomi ei selviydy yksin koko maan puolustamisesta vaan tarvitaan entistä enemmän kumppaneita, yhteistyötä ja liittoutumista eri tahojen kanssa.
Vaikka puolustusvoimien rahoitus herätti huolta, moni kansanedustaja oli kuitenkin varovainen sitoutumaan mihinkään rahoituslupauksiin.
– Jos puolustushallintoon lisätään joku summa, on se pois sitten jostain muusta, kuten vanhustenhuollosta ja peruskouluista, vihreiden Anni Sinnemäki katsoi.
Keskustan Mikko Savola piti tämänkaltaista rinnastusta ”vastenmielisenä”.
– Jos turvallisuus ei ole kunnossa, ei meillä tarvita vanhustenhuoltoakaan.
