Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho puhui Liettuan parlamentissa eli Seimasissa, jossa pidettiin Liettuan itsenäisyyden palauttamisjulistuksen 35-vuotispäivän juhlaistunto.
Halla-aho kertoi aikanaan 19-vuotiaana seuranneensa suurella kiinnostuksella ja innolla tapahtumia Baltiassa. Hänen mukaansa ”kansakuntien vankila” Neuvostoliiton hajoaminen oli tuolloin vielä kaukainen unelma, mutta prosessi alkoi Liettuassa maaliskuussa 1990.
– Liettuan, Latvian ja Viron taistelu kansallisesta vapaudestaan täytti tavalliset sukupolveni ihmiset ihailulla. Minun on sanottava, että ajoittain olimme häpeissämme poliittisten johtajiemme arasta ja passiivisesta asenteesta, Jussi Halla-aho totesi.
Neuvostoliiton romahduksen jälkeen koettiin Euroopassa puhemiehen mukaan lyhyt optimismin aika. Venäjän toivottiin hylkäävän vanhat tapansa.
– Valitettavasti niin ei ollut. On hyvin tärkeää, että emme toista menneitä virheitä. Euroopan vapaiden ihmisten on osoitettava rohkeutta ja päättäväisyyttä ja oltava yhtenäisiä, tai heidät niellään yksi kerrallaan. Jos Ukraina kaatuu, joku muu on seuraava.
– Aikamme synkillä tapahtumilla on se myönteinen puoli, että ne tuovat meidät lähemmäs naapureitamme. Suomi on yksi viidestä pohjoismaasta ja historiallisesti ne ovat olleet tärkein viiteryhmämme. Mutta nyt ymmärrämme selvemmin kuin aiemmin, että olemme myös neljäs Baltian maa. Olemme Itämeren (Baltic Sea) itärannalla. Meillä on pitkä raja Venäjän kanssa. Jaamme kanssanne monia ongelmia, haasteita ja kiinnostuksen kohteita, puhemies Halla-aho sanoi.
