Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho pitää suomalaisten suhtautumista EU:hun ristiriitaisena. Hänen mukaansa erityisesti pakolaiskriisin jälkihoito osoittaa, että EU:n poliittinen kyvyttömyys voi tulla kalliiksi myös Suomen kannalta.
– Britannian lähtö tarkoittaa, että Suomen kaltaisten maiden suhteellinen maksuosuus lisääntyy kaiken aikaa. Pakolaiskriisi ja valvomattomat sisärajat aiheuttivat noin 800 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset, Halla-aho sanoi Turussa järjestetyssä Eurooppa-foorumissa.
– Oleellista olisi kysyä, mitä lisäarvoa EU meille tuottaa. Onko se suurvaltaprojekti, vai yrittääkö se olla kansallista tasoa tehokkaampaa taloudellista yhteistyötä.
Halla-aho huomautti, että Suomi on EU:n keskiarvoa varakkaampi valtio. Näin ollen sen asema ”ikuisena nettomaksajana” ei tule muuttumaan. EU-jäsenyyttä hän ei pidä Suomen strategisten ja kansallisten intressien mukaisena.
– Meillähän on ollut se tilanne, että suomalaiset rakastavat EU:ta, mutta vihaavat kaikkea mitä EU tekee.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vastasi toteamalla, että jäsenmaat ovat enemmän kuin osiensa summa. Pelkkien euromääräisten rahavirtojen seuraaminen ei siis anna täyttä kuvaa unionin tuomasta arvonlisästä.
– Nyt täytyy jyrähtää. Tämä ei ole nollasummapeliä, muuten asia olisi juuri noin. Muutenhan Saksan kaltaisten valtioiden kannattaisi vain ilmoittaa, että lopetetaan tämä yhteinen harjoitus. Tästä on ollut Suomelle paljon enemmän hyötyä kuin haittaa, ja hyvästä kannattaa maksaa, Sarvamaa sanoi.
Halla-aho huomautti, että Euroopassa on monia esimerkkejä maista, jotka ovat menestyneet myös ilman EU-jäsenyyttä.
– Se ei merkitse eristäytymistä maailmasta. EU on ollut poliittisista syistä kyvytön tuottamaan lisäarvoa jäsenmaille. Se on myös estänyt tekemästä niitä kansallisia ratkaisuja, Halla-aho totesi.
– Vuoden 2015 tilanne johti siihen, että moni maa teki omia ratkaisujaan EU:n täydellisen kyvyttömyyden vuoksi, esimerkiksi Unkari.