Oikeusprosessit ovat pidentyneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Juristiliiton selvityksen mukaan lisärahoituksen tarve on vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosien 2008-2020 aikana keskimääräiset käsittelyajat käräjäoikeuksissa nousivat 3,7 kuukaudesta 7,2 kuukauteen. Raiskausrikosten käsittelyajat ovat pidentyneet vastaavalla aikajaksolla 3,9 kuukaudesta 9,5 kuukauteen. Juristiliitto kertoo aiheesta verkkosivuillaan.
Lisärahoituksen on kohdistuttava lisärekrytointeihin niin tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa. Budjettia tulee kohdentaa myös julkiseen oikeusapuun.
– Nämä ovat tietenkin yksistään käräjäoikeusvaiheeseen kuluvia aikoja. Niitä edeltää jo poliisin esitutkinta ja syyteharkinta. Käräjäoikeuksien jälkeen prosessit voivat edetä ylempiin oikeusasteisiin. Kaikki tämä lisää prosessien keston kohtuuttomaksi. Pitkien käsittelyaikojen vuoksi ihmiset jättävät jopa käynnistämättä oikeusprosesseja, kertoo Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander tiedotteessa.
Tilanderin mukaan pidentyneet käsittelyajat vaikuttavat eritoten oikeudenhoidon luottamukseen. Selvityksen mukaan käräjäoikeuksiin tarvittaisiin 200 uutta tuomaria sekä lisää uransa alussa olevia tuomioistuinharjoittelijoita. Myös syyttäjien määrä ei tällä hetkellä vastaa tarvittavaa määrää. Juristiliiton mukaan lisärahoitus tulee myös kohdistaa oikein, eikä rahan tule valua toimitila- ja it-kuluihin. Liiton mukaan esitetty vuosittainen 50 miljardin lisärahoitustarve ei ole muihin yhteiskunnan sektoreihin verrattuna järin suuri summa.
– Kun muut yhteiskunnan sektorit puhuvat miljardeista, me puhumme miljoonista. Toiveemme on vastuullinen ja lisärahoitus välttämätön. 50 miljoonalla nenä pysyy juuri ja juuri pinnalla, eikä tilanne kriisiydy nykyisestä, Tilander kertoo.
Juristiliiton selvityksen mukaan oikeudenkäyntien kestoa pidentää oikeudenhoidon liian alhainen rahoitus. Pitkät käsittelyajat aiheuttavat jopa sen, ettei ihmiset käynnistä oikeusprosesseja. Liitto huomauttaakin tarpeen oikeusturvatakuusta, joka tarkoittaa oikeudenkäyntien kohtuullista kestoa, kustannuksia sekä luottamusta herättäviä oikeusprosesseja. Oikeusturvatakuun tavoitteena on esimerkiksi laskea käräjäoikeuksien käsittelyajat 4–8 kuukauteen, juttutyypin mukaan.
Liiton mukaan vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä on kehitettävä ja liitto vaatiikin yksinkertaistettua menettelyä pieniin riita-asioihin sekä lisää sovittelu- ja välimiesmenettelyjä.
Lisäksi maksuttoman oikeusavun piiriä on laajennettava, oikeusturvavakuutuksien korvaustasoa on päivitettävä ja vakuutusten kattavuutta laajennettava. Oikeudenhoidon toimijoita on suojattava sekä niiden maalittaminen on kriminalisoitava.
