Suomessa korruptio näkyy esimerkiksi julkisissa hankinnoissa mittavina tarjouskartelleina, rakennus- ja kaavoitustoiminnassa monimutkaisina suunnittelukokonaisuuksina sekä politiikassa omia etuja ajavina korkean tason verkostoina, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun tuore korruptiota kartoittanut raportti.
– Korruption riski liittyy useimmiten liike-elämän ja viranomaisten suhteisiin, eikä sallitun ja kielletyn rajaa ole läheskään aina helppo havaita. Keskeisimmissä riskikohteissa on yleensä kysymys vaikeasti havaittavasta rakenteellisesta korruptiosta, ja sovitut etuudet ovat jotakin muuta kuin rahaa, arvioi tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen Polamkista.
Suuret summat ja hankalat prosessit altistavat korruptiolle
Raporttiin haastateltujen asiantuntijoiden mukaan julkisissa hankinnoissa korruptiolle altistavat suuret rahamäärät sekä hankintaprosessin ja lainsäädännön monimutkaisuus.
Myös rakennusalalla liikkuu paljon rahaa, ja osa alan korruptiosta liittyykin rakennusurakoiden jakamiseen ja urakkakustannusten määrittelyyn. Korruptiota edistävät myös alan laajat toimijaverkostot ja se, että yhdyskuntasuunnittelu ja erityisesti kaavoitus on niin vaikeaselkoista.
Poliittisessa toiminnassa poliittiset virkanimitykset ovat asiantuntijoiden mukaan keskeisin korruptioon viittaava riskitekijä. Korruptioriskit liittyvät myös tilanteisiin, joissa vaikutusvaltaa kaupataan hyötymistarkoituksessa tai siirrytään julkisen sektorin korkeasta virasta yksityiselle sektorille.
Korruption torjunnassa vielä tekemistä
Tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat esittivät runsaasti ehdotuksia korruption torjuntaan. Hyvä hallinto, eettinen keskustelu, ulkoinen ja sisäinen valvonta, viranomaisyhteistyön tehostaminen, asiakirjajulkisuus ja avoimuus tukevat korruption kitkemistä.
– Kohdennettuja keinoja torjua korruptiota ovat muun muassa sidonnaisuuksien rekisteröinti, korruptiotapausten ilmiantojärjestelmä ja vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi. Lisäksi voisi rajoittaa siirtymistä julkisen sektorin korkeista viroista yksityiselle sektorille, luettelee Muttilainen.
Tapausten tunnistamiseksi olisi hänen mukaansa tärkeää lisätä viranomaisten, yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden tietoisuutta korruption ominaispiirteistä. Myös sektorikohtaiset selvitykset korruptioriskeistä tai organisaatioiden toiminnan eettisyydestä voisivat tukea korruption havaitsemista.
Poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä 22 lahjusrikosta, jotka muodostavat kuitenkin vain osan kaikista korruptioon viittaavista rikoksista.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusraportti käsittelee sekä lahjontaa että muuta korruptiota. Se tuottaa lisätietoa erityisesti sellaisesta korruptiosta, joka ei tule poliisin ja muiden viranomaisten tietoon.
Tutkimusraportti on luettavissa Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla http://polamk.fi/julkaisut.