Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa. Hankinnoilla on merkittävä vaikutus kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle.
– Suomi on edelläkävijä monissa elintarviketurvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristötoimenpiteisiin liittyvissä tuotantotavoissa, mutta näitä ei ole tarpeeksi hyödynnetty osana laadukasta julkista ruokapalvelua, maa- ja metsätalousministeriö toteaa.
Julkisia elintarvike- ja ruokapalveluita halutaan ohjeistaa hankintoihin, joiden tuottamisessa on noudatettu vastuullisia tuotantotapoja. Ministeriön mukaan näissä tuotantotavoissa otetaan tehostetusti huomioon pellon hyvät viljelymenetelmät, ravinteiden kierrätys, tarpeen mukainen kasvinsuojelu, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus.
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle nämä ohjeet sisältävän valtioneuvoston periaatepäätösluonnoksen.
Siinä ehdotetaan, että julkisissa ruokahankinnoissa pitäisi käyttää kriteerinä esimerkiksi sian saparoa eli sitä, että tiloilla ei katkaista sioilta saparoita hännänpurennan ehkäisemiseksi. Siipikarjasta saatavat tuotteet puolestaan pitäisi hankkia tiloilta, joilla on tuotantokauden aikana toteutettu salmonellan vastustusohjelmaa, ja joilla lintujen nokkia ei katkaista höyhenten nokkimisen ehkäisemiseksi.
Myös kuntia ja maakuntia kannustetaan sisällyttämään palvelu- tai hankintastrategioihinsa tavoitteet ja periaatteet, jotka edistävät ympäristön kannalta hyvien viljelytapojen ja eläinten hyvinvointia ja terveyttä edistävien tuotanto-olosuhteiden huomioon ottamista hankinnoissa.