Kilpailukyky on tämän hetken kuuma teema eurooppalaisessa päätöksenteossa ja esimerkiksi puhtaan teollisuuden ohjelman eli Clean Industrial Dealin keskeisin perusta. Kilpailukyky edellyttää ymmärrystä yritysten toimintaympäristöstä: alati kiihtyvään tahtiin muuttuvassa maailmassa on melkein tärkeämpää ymmärtää, mitkä seikat tiedämme varmuudella tapahtuviksi.
Planetaaristen rajojen rikkoutuminen sekä kiihtyvä ilmastonmuutos tekevät luonnonvarojen ja raaka-aineiden resurssitehokkuuden välttämättömyydeksi. Äärimmäiset sääilmiöt uhkaavat toimitusketjuja sekä infrastruktuuria, ja energiantuotannossamme on kiireesti luovuttava fossiilisista lähteistä. Yhtä lailla on varmaa, että väestö ikääntyy ja digitalisaatio jatkaa levittäytymistään eri puolille elämäämme ja toimintaamme.
Ei kannata myöskään juosta mukana sellaisessa kilpailussa, minkä olemme varmuudella jo hävinneet. Kiina kasvaa ja on ohittanut Euroopan ja Yhdysvallat jo monessa päästövähennyksiin ja terveyteen liittyvässä teknologiassa – sillä on esimerkiksi hallussaan koko ketju aurinkopaneeleista ja litium-akuista sähköautojen valmistukseen. Terveyspuolella Kiina on maailman ykkönen tekoälyn hyödyntämisessä kuvantamisessa ja lääkekehityksessä.
Eurooppalaisten yritysten pitää siis keskittyä skaalautumiskelpoisiin innovaatioihin, ja ennen kaikkea sellaiseen, missä voimme nousta globaaleiksi markkinajohtajiksi.
Origin by Ocean tekee haitallisesta ruskolevästä nykyisiä raaka-aineita kestävämpää vaihtoehtoa kosteusvoiteiden tai maalien ainesosaksi. WasteWise tarttuu mekaaniseen kierrätykseen kelpaamattoman muovijätteen haasteeseen palauttamalla raaka-aineen uusiokäyttöön. Solar Foods tuottaa uudenlaista proteiinia, joka ei vaadi lainkaan maanviljelypinta-alaa tai huomattavaa vedenkulutusta.
On selvää, että valtaosa tarvittavista investoinneista yrityksiin – ja sitä kautta kilpailukykyymme – syntyy yksityisten sijoittajien toimesta. Sijoittajat kaipaavatkin eniten ennakoitavuutta. Kenties myös hieman tietoakin siitä, minkälaisia riskejä rahoitettavien yritysten liiketoimintasuunnitelmiin liittyy. Emme esimerkiksi saa aikaiseksi vihreää siirtymää ilman, että ryhdymme seuraamaan BKT:n lisäksi myös muita ihmisiin ja ympäristöön liittyviä indikaattoreita, kuten kansanterveyttä tai luonnonvarojen käyttöä. Vastaavalla tavalla esimerkiksi vakuutusyhtiöiden on saatava tätä tietoa ymmärtääkseen toimintaansa liittyviä riskejä.
On erityisen tärkeää miettiä, minkälaista toimintaa tuemme niukin julkisin varoin tai ohjaamme sääntelyllä. Miksi tukisimme nk. ”walking dead”-yrityksiä, kuten fossiiliseen perustuvaa yritystoimintaa tai minkkitarhoja? Tulevaisuuden kilpailukykymme ei myöskään nojaa diesel-autoihin. Jatkamalla rahoituksen ohjaamista näille auringonlaskun yrityksille, paalutamme vain oman jumbosijamme globaalissa kilpailussa.
