Valtionhallinto ja julkiset palvelut olivat maailmanlaajuisesti kyberhyökkäysten yleisin kohde vuonna 2026.
Microsoftin tuoreen raportin mukaan sektorin osuus havaitusta uhkatoiminnasta oli 27 prosenttia, kun sen osuus vuonna 2025 oli 17 prosenttia.
Hyökkääjiä houkuttelevat erityisesti valtion ja julkishallinnon arkaluonteiset tiedot, yhteiskunnan välttämättömät palvelut sekä keskeinen asema viranomaisten, alihankkijoiden, teknologiatoimittajien ja kriittisen infrastruktuurin toimijoiden verkostoissa.
– Suomen kyberturvallisuuden lähtökohdat ovat vahvat, ja varautumista kyberhäiriöihin harjoitellaan meillä laajemmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta kehittää digitaalista resilienssiä. Muuttuvassa uhkaympäristössä tiedon jakaminen ja saumaton operatiivinen yhteistyö viranomaisten, yritysten ja teknologiatoimittajien välillä on entistä tärkeämpää, Microsoftin Suomen teknologiajohtaja Juha Karppinen sanoo tiedotteessa.
Hyökkäykset leviävät identiteettien, pilvipalvelujen, toimitusketjujen, kumppanien, kriittisen infrastruktuurin ja tekoälyjärjestelmien kautta ja niiden vaikutukset voivat ulottua yli organisaatio- ja toimialarajojen.
Haavoittuvuuden löydettyään kyberrikolliset voivat hyödyntää sitä jo alle vuorokauden kuluessa.
Tekoäly auttaa kyberrikollisia toimimaan nopeammin, laajemmin ja kohdennetummin. Sosiaalisessa manipuloinnissa sen avulla voidaan räätälöidä kampanjoita tarkemmin, ja automaatio nopeuttaa hyökkäysprosessin eri vaiheita.
Muutos on ollut nopeaa. Viimeisten kuuden kuukauden aikana tekoäly on siirtynyt ihmisiä avustavasta roolista hyökkäysten ohjaajaksi ja edelleen kohti autonomista toimintaa.