Julkisen talouden alijäämä on kasvanut tänä vuonna voimakkaasti, ja valtio velkaantunut hyvin nopeasti.
Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden alijäämä pystyy hyvin suurena myös ensi vuonna, ennen kuin epidemian väistyminen ja talouden elpyminen alkavat vähitellen pienentää julkisen talouden tulojen ja menojen välistä epätasapainoa.
– Alijäämä ei kuitenkaan poistu tulevina vuosina, vaikka talous elpyy. Samoin velkasuhteen kasvu jatkuu, vaikka se toki hidastuu tänä vuonna nähdystä kovasta vauhdista, finanssineuvos Marja Paavonen sanoi valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa.
Paavonen sanoi, että tämän vuoden alijäämästä ei ole muodostumassa ihan niin suurta kuin aiemmin arvioitiin, koska talouskuva on tarkentunut ja lisäbudjeteissa sovituista toimenpiteistä ja niihin varatuista varoista kaikkea ei ehditä käyttää tämän vuoden puolella.
– Sen sijaan niiden käyttö näyttää ajoittuvan osin vielä ensi vuoden puolelle, kuten tämä epidemiatilannekin jatkuu.
Alijäämä yli 14 miljardia tänä vuonna
Julkisen talouden alijäämä on ennusteen mukaan yli 14 miljardia euroa tänä vuonna.
– Julkinen talous sukeltaa syvälle tänä vuonna ja syvällä sukelletaan vielä ensi vuonnakin, Paavonen totesi.
Vaikka julkisen talouden alijäämä pienenee, se pysyy yli 12 miljardissa eurossa vielä ensi vuonnakin.
– Tämä johtuu siitä, että epidemia ja sen vuoksi päätetyt tukitoimet jatkuvat ensi vuoden puolelle ja pitävät julkiset menot korkealla tasolla.
Epidemian jälkeen hoitovelan purkaminen kasvattaa julkisia menoja. Lisäksi julkista taloutta heikentää erityisesti väestön ikääntyminen.
Julkinen talous alijäämäinen 20-luvun puoliväliin
Julkisen talouden alijäämä on pääosin valtiontaloudessa. Kuntatalous sen sijaan jopa tasapainottuu tänä vuonna tukipakettien ansiosta.
– Mutta kun tuki päättyy ja pienenee, myös paikallishallinto painuu uudelleen alijäämäiseksi, Paavonen totesi.
Hän totesi, että talouden rakenteelliset ongelmat eivät ole katoamassa epidemian aikana.
– Vaikka talouden elpyminen pienentää alijäämää, julkinen talous jää selvästi alijäämäiseksi koko tarkastellun periodin ajaksi eli 20-luvun puoliväliin saakka.
Vaikka tänä ja ensi vuonna nähty jyrkkä velan kasvu taittuu, niin alijäämät kasvattavat edelleen velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen tulevina vuosina.
– Näin käy siitä huolimatta, että korkotaso on poikkeuksellisen alhainen ja korkomenot ovat lähivuosina hyvin matalat.
Kriisin hoidosta aika siirtyä kasvun vahvistamiseen
Kansantalousosaston päällikön, ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan talouspolitiikan painopisteen olisi aika siirtyä akuutista kriisin hoidosta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseen ja julkisen taloudenpidon vakauttamiseen.
– Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että politiikan teon ytimeen palaavat Suomen yhteiskuntaa, taloutta ja julkista taloudenpitoa ravistelevat suuret globaalit tekijät: väestön rakenteen muutos, ilmastonmuutos, uuden teknologia käyttöönotto. Julkinen taloudenpito pitää sovittaa näihin raameihin, Spolander sanoi.
Hän totesi, että Suomen kilpailijat eivät jää odottamaan, että Suomi ehtii mukaan muutokseen.
LUE MYÖS:
Rahaministeriö ennustaa 2,5 prosentin talouskasvua ensi vuonna