Lähes 200[nbsp]000 akavalaisen julkisen sektorin palkansaajan työehtosopimukset neuvotteleva JUKO edellyttää, että kilpailukykysopimuksen 24 tunnin työajan pidennys poistuu tai että tunneista maksetaan riittävä korvaus.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ) ja toiminnanjohtaja Maria Löfgren painottavat, että julkisella sektorilla työn määrän lisääminen korvauksetta on ollut väliaikainen ratkaisu.
– Olemme tukeneet palkattomilla työtunneilla vientialojen kilpailukykyä. Kun kiky-tunnit ovat nyt poistuneet teknologiateollisuudesta, on epäoikeudenmukaista, että julkisrahoitteisten alojen palkansaajia vaaditaan jatkamaan talkootyötä. Julkisen sektorin palkansaajien rankaiseminen kikyn yhteydessä ja tunneista nyt käytävä keskustelu halveeraa julkisen sektorin työntekijöitä kulueränä. Tämä ei ole oikein, Luukkainen sanoo.
Löfgren puolestaan muistuttaa, että enemmän kuin työajan pidennyksestä yritykset ja Suomen kilpailukyky ovat hyötyneet vuonna 2016 tehdystä muutoksesta, jossa työnantajilta siirrettiin miljardien sosiaaliturvamaksut kaikkien palkansaajien maksettaviksi.
– Myös kolme vuotta kestäneet epäoikeudenmukaisesti vain julkista sektoria koskeneet lomarahaleikkaukset ovat kohdelleet erityisen ankarasti julkisaloilla työtään tekeviä, hän sanoo.
Löfgrenin mukaan jukolaisten liittojen jäsenet ovat selkeästi ilmoittaneet halustaan päästä eroon kiky-tunneista.
– Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa työnantajat määrittelivät niiden hinnaksi 1,4 prosenttia. Sopimusalasta ja työajan muodosta riippuu nyt, vaadimmeko neuvottelupöydissä tuntien poistoa vai niitä vastaavaa muuta kompensaatiota.
JUKO tavoittelee sopimusneuvotteluissa ostovoimaa tukevia, korkeakoulutusta edellyttävien tehtävien palkkatasoa parantavia ja palkkojen jälkeenjääneisyyttä korjaavia korotuksia.
JUKO:n mukaan palkkoja ei tule korjata vain suhteessa vientialoihin, myös toimialojen sisäiset palkkaepäkohdat on korjattava. Järjestön tavoitteena on pitkäjänteinen, sopimuskauden yli voimassa oleva palkkaohjelma ja lisärahoituksen kanavoiminen palkkausjärjestelmiin.
– Palkkakierros on kuitenkin vielä niin alussa, ettei mitään yleistä linjaa ole syntynyt, sanoo ja Olli Luukkainen.
Työehtosopimusneuvottelujen tavoitteiksi JUKO nostaa lisäksi työhön liittyvän matkustusajan muuttamisen työajaksi tai korvaamisen muutoin, uudenlaiset perhevapaat kuten mahdollisuuden saattohoitovapaaseen, asiantuntijatyön johtamisen, työhyvinvoinnin sekä osaamisen ja henkilöstöedustajien aseman kehittämisen.
JUKO edustaa työehtosopimuksillaan noin 200[nbsp]000 korkeakoulutettua, kaikkiaan sen sopimien työehtojen piirissä on yli 600[nbsp]000 julkisen sektorin ja vahvasti julkisrahoitteisten alojen palkansaajaa.
Neuvottelujärjestöistä ainoastaan JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kaikilla julkisen sektorin sopimusaloilla eli kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa sekä Avainta-aloilla. Kaikki JUKOn virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31. maaliskuuta.
Kunta-alalla neuvottelut työehtosopimuksista alkavat tiistaina. Kuntasektorilla JUKO neuvottelee neljä sopimusta: kuntien yleisen sopimuksen sekä opettajien, lääkärien ja tekniikan sopimuksen.