”Populismi ohittaa hallinnolliset valmistelu- ja parlamentaariset päätösprosessit kansanäänestyksillä, korporatiivisella sissitaktiikalla ja organisoidusti spontaaneilla mielenosoituksilla. Päätöksenteko on helppoa, jos perusasioista ja niiden taustoista ei tarvitse välittää. Kyllä joku muu sitten myöhemmin raivaa rauniot”, historiantutkija ja valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa kolumnissaan kotisivuillaan.
Tarkan kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa.
”Hollantilaiset äänestivät kiusan päiten Ukrainan tulevaisuudesta. Britit yrittävät ratkaista kaikki ongelmansa ottamalla eron Euroopan unionista”, Tarkka luonnehtii.
Hänen mukaansa usko kansanäänestyksen muutosvoimaan tuntuu lähes rajattomalta ja ilmiö tunnetaan Suomessakin.
”Ihmiset lähtevät kaduille ja toreille kantamaan julisteita, kun talouden umpikuja pakottaa lisäämään työaikaa, heikentämään etuja ja tekemään rajuja yt-ratkaisuja. Vanhat hyvät ajat eivät niillä keinoin palaa, mutta näennäistoiminta antaa edes vähäksi aikaa hyvän olon. Asiat eivät kuitenkaan muutu mieltä osoittamalla vaan selvittämällä niiden taustat ja toimimalla järkiperäisesti”, Tarkka sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Britannia voi äänestää itsensä ulos EU:sta, mutta Euroopan unionia se ei voi taikoa olemattomiin.
”EU on briteille kuin Venäjä suomalaisille. Maantieteelle ei voi mitään. Ei edes kansanäänestyksellä.”
Tarkan mukaan Britannialla ei olisi varaa irrottautua mantereen kokoisesta vapaakauppa-alueesta, sillä melkein puolet sen viennistä suuntautuu Euroopan unioniin. Tarkka uskoo, että EU-ajan jälkeisen Britannian kansainvälisen talouden todennäköisin muoto olisi samankaltainen kuin Norjan jäsenyys Euroopan talousalueessa.
”Silloin britit huomaisivat joutuvansa noudattamaan lähes kaikkia unionin säädöksiä, mutta menettäneensä vaikutusmahdollisuutensa niiden sisältöön. Ja kaiken kukkuraksi he saisivat maksaa tästä kaikesta”, Tarkka toteaa.
Myöskään siirtolais- ja pakolaispolitiikka ei muuttuisi Jukka Tarkan mukaan Britannian EU-erolla nykyisestä miksikään.
”Rajojen avoimuudesta säätävän Schengen-järjestelmän länsiraja kulkisi edelleen Englannin kanaalissa. Humanitaariset ihmisoikeussopimukset sitoisivat Britanniaa unionijäsenyyden loputtua samoin kuin ne sitovat sitä nyt. Elleivät britit sitten rupea rimpuilemaan eroon niistäkin”, hän arvioi.
Tarkan mukaan unionijäsenyyden vastustajat kokisivat ”kauhean herätyksen todellisuuteen”, jos he voittaisivat kansanäänestyksen.
”Elämä jatkuisi suunnilleen kuten ennen, ja olo olisi yhtä kurja kuin he sanovat sen olevan nyt. Ainoa muutos on se, että nolottaisi enemmän kuin koskaan”, Tarkka toteaa.
Hänen mukaansa samoin kävisi myös suomalaisille mielenosoittajille, ”jos heidän marssinsa yllättäen pystyisivät torjumaan työajan pidennyksen, työehtojen muutoksen ja henkilöstön karsinnan”.
Niistä aiheutuvien ongelmien sijasta heitä kohtaisi Tarkan mukaan kokonaan toisenlaisten katastrofien sarja.