Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mukaan Ruotsi ja Suomi estivät viisitoista vuotta sitten SuRu-aloitteellaan Euroopan unionin sotilaallisen toimintakyvyn kehittämisen.
Vanhat EU-maat olisivat halunneet integroida puolustusjärjestö Länsi-Euroopan unionin (WEU) osaksi EU:ta 1990-luvun puolivälissä. Suomi ja Ruotsi (SuRu) eivät olleet kiinnostuneita yhteisestä puolustuksesta. Sen sijaan kriisinhallinta kiinnosti.
– Sen jälkeen suomalaisten haaveilu eurooppalaisesta Natosta on tyhjää höpötystä, Tarkka toteaa kolumnissaan.
Kirjoitus on julkaistu myös Etelä-Suomen Sanomissa.
Tarkan mukaan tuoreen Nato-selonteon armoton realismi paljastaa, että Ruotsin ja Suomen liittyminen puolustusliittoon on niin mutkikkaan ja riskialttiin polun päässä, että se on lähes mahdotonta.
Tarkka katsoo, että Suomi ja Ruotsi ovat etukäteen ja silmät ummessa sitoutuneet kansanäänestyksen järjestämiseen asiasta, jonka sisällöstä, merkityksestä ja seurauksista ei ollut harmainta aavistusta vielä silloin, kun nämä hurskaat päätökset tehtiin.
– On suuri riski, että ainakin toinen kansanäänestyksistä hylkäisi Nato-vaihtoehdon. Se osoittaisi Venäjälle, että ärhentely kannattaa aina. Se olisi presidentti Vladimir Putinille melkein yhtä iso voitto kuin Krimin kaappaus.
Tarkka korostaa, että Nato tarvitsee Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä. Jos ne eivät ole taustalla tukemassa Baltian puolustusta, Venäjä voi Tarkan mukaan kaikessa rauhassa jatkaa riehumistaan Itämerellä, ja riskit kasvavat.
– Jos Ruotsin tai Suomen kansanäänestys torjuisi puolustusliiton jäsenyyden, ja varsinkin jos niin kävisi molemmissa maissa, Nato saisi märkää rättiä päin näköä.
– Venäjän pienet naapurit tarjoaisivat presidentti Vladimir Putinille hopealautasella sellaista, jota hän on pari vuosikymmentä yrittänyt räyhäämällä vaatia johtavilta Nato-mailta. Silloin Venäjä saisi veto-oikeuden, joka veisi Natolta päätösvallan sen omasta jäsenkunnasta.
Tarkan mukaan Ruotsin ja Suomen yhteinen Nato-jäsenyyden hylkäyspäätös olisi SuRu-aloitteen toisinto.
– Pienet pohjoismaat romuttaisivat jo toisen kerran eurooppalaisen puolustusjärjestelmän kehitysmahdollisuudet. Se olisi tuhoisa ratkaisu molempien puolustuskyvylle, ja varsinkin Suomelle.
Tarkka muistuttaa, että puolustusvoimien tehokkaimmat ja moderneimmat järjestelmät perustuvat Nato-maiden teknologiaan. Niiden teknistä päivitystä, varaosia ja taisteluvälineistöä on saatavissa vain Nato-maista.
– Liittokunnan ulkopuolelle jättäytyminen lisäisi huomattavasti sitä riskiä, että Suomen puolustus lamautuisi juuri sellaisissa tilanteissa, joissa sen uskottavuus olisi poliittisesti kaikkein tärkeintä.
Tarkan mukaan Nato-selvityksessä on musta aukko.
– Se vaikenee Suomen asejärjestelmien huoltovarmuudesta, jonka surkea tila jo nyt heikentää Suomen puolustusmahdollisuuksia. Tämän itse aiheutettu ongelma ei ratkea jatkuvalla pähkäilyllä siitä, mitä Ruotsi ja Suomi yhdessä tai erikseen joskus ehkä tekevä tai eivät tee.