Jukka Kopra: Puolustusmateriaalin tuotanto nostettava samalle tasolle Venäjän kanssa

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan eurooppalaista puolustusteollisuutta pitää vahvistaa.
Ammusten kuoria Nammon Lapuan tehtaalla. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN
Ammusten kuoria Nammon Lapuan tehtaalla. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN

Suuri valiokunta, puolustusvaliokunta ja talousvaliokunta keskustelivat julkisessa kuulemisessa Euroopan puolustusteollisuuden kehittämisestä, kertoo eduskunnan viestintä tiedoteessaan.

Eduskunta käsittelee Euroopan puolustusteollista strategiaa (E 52/2023) ja puolustusteollisuusohjelmaa (U-kirje tulossa eduskuntaan) valtioneuvoston selvitysten pohjalta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Valiokunnat kuulivat asiantuntijoina Euroopan komission, puolustusministeriön sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n edustajia.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) kiirehti puheenvuorossaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista.

– Turvallisuustilanne on jännitteisempi kuin vuosikymmeniin ja toisiinsa kytkeytyvät kriisit Etelä-Kiinan mereltä Ukrainaan koskettavat myös Suomea ja Eurooppaa, Kopra sanoi.

Poimintoja videosisällöistämme

Kopran mukaan materiaalituotanto on nostettava vähintään samalle tasolle kuin Venäjällä ja sen kumppaneilla, jotta tuki Ukrainalle ja omien varastojen riittävyys varmistetaan.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) korosti eurooppalaisen yhteistyön esteiden ja tarpeettoman byrokratian purkamista ja muistutti markkinapohjaisten ratkaisujen ensisijaisuudesta.

– Eurooppalaiset pääomat on saatava käyttöön puolustusteollisuuden tukemiseksi, ja samalla on varmistettava, ettei sinänsä välttämätön strategisen autonomian vahvistaminen johda epäterveeseen valtiontukikilpailuun, Autto totesi

Mainos - sisältö jatkuu alla

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.) nosti esille Suomen puolustusteollisuuden aseman kansainvälisessä kilpailussa.

Mahdollisuuksien maksimointi edellyttää Puiston mukaan toimivaa kotimaista puolustusalan ekosysteemiä, kohdennettua ja myös riskiperustaista tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä visiota Suomesta Naton ja EU:n jäsenenä erityisesti teknologian ja suorituskykyjen kehittämisen näkökulmasta.

Valiokuntien jäsenten kysymykset asiantuntijoille koskivat mm. keskustelua puolustusteollisuuskomissaarin tehtävästä, eurooppalaisten tuottajien asemaa kansallisissa hankinnoissa, huoltovarmuussääntelyä, puolustusteollisuuden teknologiainnovaatioita talouden vahvistajina sekä puolustusteollisuuden hyötyjen jakautumista Euroopan suurten ja pienten tuottajamaiden kesken.

Mainos