Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, lappeenrantalainen Jukka Kopra ei usko, että Afganistanin kriisin seurauksena mahdollisesti alkava pakolaisvirta johtaisi vuoden 2015 kaltaisiin tapahtumiin Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.
Tuolloin, turvapaikkakriisin aikana, Venäjältä alkoi virrata väkeä Suomen pohjoisiin raja-asemiin. Sitä pidettiin yleisesti kiusantekona ja hybridivaikuttamiskokeiluna.
– Suomalaisten ja venäläisten rajaviranomaisten välinen yhteistyö on saumatonta. Ruma häiriö tapahtui vuonna 2015 ja sen syitä voimme vain arvailla. Mutta en usko, että nyt tapahtuisi näin, en tiedä, mikä voisi olla motiivi. Venäjällähän on afgaaneja kymmeniätuhansia jo nyt ja ollut jo pitkään, eikä heitä ole tänne työnnetty, Kopra arvioi.
Hänen mukaansa duuman tulevat vaalitkaan eivät ole syy järjestää provokaatio rajalla. Hän ei usko, että Vladimir Putin saisi siitä sisäpoliittista hyötyä.
Sen sijaan Kopra uskoo, että Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenka voi lähettää jatkossakin turvapaikanhakijoita Baltian rajoille ja muualle Eurooppaan,
– Enemmän kiinnittäisin huomiota Valko-Venäjään, koska siellä on käytössä samat keinot kuin 2015 ja on ilmiselvää, että Lukashenkan toimintatavat eivät täytä diplomatian eivätkä hyvän käytöksen kriteerejä. Riski on ja pelkään, että Taleban ja Lukashenka luovat tällaisen pakolaispumpun ja alkavat tuoda väkeä Eurooppaan. Se on huutava vääryys ennen kaikkea näitä hädänalaisia kohtaan, Kopra sanoo.
Moskova tuli tutuksi
Lappeenrantalaisena ja sotilaan poikana Venäjän raja ja Venäjä ovat Kopralle normaalia tutumpia. Isänsä, kenraaliluutnantti Matti Kopra toimi aikanaan Moskovassa sotilasasiamiehenä. Tuona aikana Jukka-pojalle Venäjän kieli tuli jonkin verran tutuksi, kun perhe oli isänsä mukana Moskovassa.
– Kimmokkeen kokoomukseen sain tuolloin katsellessani läheltä neuvostososialismia, Kopra naurahtaa.
Vaikka Kopra on tottunut suhtautumaan oman kokemustensa takia venäläiseen hallintokulttuuriin epäluuloisesti, lappeenrantalainen edustaja tunnustaa isot liiketoiminnalliset hyödyt rajan pinnassa oleville suomalaisille yrityksille.
Hänen mukaansa Etelä-Karjalan seudulle rajan yli tapahtuva matkailu tuo vuositasolla 300 miljoonan euron tulot, joita korona on radikaalisti pudottanut. Tilanne on tässä suhteessa Kopran mukaan vakava.
Kopra ehdottaakin rokotuspassin käyttöön ottoa niin, että Sputnik-rokotteen vaikutus voitaisiin mahdollisesti ottaa huomioon ja testausjonoja lyhentää.
– Venäjällä on Sputnik-rokote, joka on ilmeisesti tehokas siinä kuin nämä muutkin. Sitä ei ole kuitenkaan sertifioitu EU-alueella, ja näin ollen kuin venäläinen tulee Suomeen, niin vaikka rokote olisi saatu, niin EU:n Suomen järjestelmät eivät sitä tunnista.
– Esitän, että Suomi toimisi aktiivisesti, jotta voitaisiin selvittää, onko sputnik validi rokote. Jos on, niin silloin voitaisiin luoda menetelmä, jossa rokotteen saanut voisi tulla testijonon ohi. Korostan toki, että tämän pitäisi tapahtua täysin terveysturvallisesti, Korpa linjaa.