Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan työllisyysasteen nostaminen ja julkisen talouden rakenteelliset ongelmat vaativat uudistuksia.
Hänen mukaansa odottelu ei muuta tilannetta. Lähestyvistä vaaleista ja kilpailukykysopimuksen erilaisista tulkinnoista huolimatta hallituksen on tartuttava toimeen kehysriihessä.
– Demokraattista päätöksentekoa halvaannuttaa vetokratia, joka tarkoittaa, että aina joillakin osapuolilla on käytännössä veto-oikeus pysäyttää uudistukset. Vetokratia vaarantaa hyvinvoinnin tulevaisuuden halvaannuttaessaan tuiki tarpeelliset uudistukset, Romakkaniemi toteaa tiedotteessaan.
– Sopiminen ja yhteistyö on aina paras tie, mutta vain, jos kyetään sopimaan tarpeeksi vaikuttavista uudistuksista.
Työlainsäädäntö, verotus, koulutus, sosiaaliturva ja työperusteisen maahanmuuton lisääminen tarvitsevat Romakkaniemen mukaan merkittäviä uudistuksia.
– Askeleita oikeaan suuntaan on otettava heti. Hallitus ei voi antautua vetokratialle, vaan sen on katsottava Suomen etua pitkällä perspektiivillä ja kannettava vastuuta julkisesta taloudesta”, Romakkaniemi sanoo.
– Tahot, jotka vastustavat uudistuksia omien lyhytnäköisten intressiensä turvaamiseksi, ottavat kantaakseen suuren vastuun hyvinvointiyhteiskunnan rapistumisesta tulevaisuudessa. Talouden reunaehdot eivät muutu vaalien ja hallituspohjien myötä, vaan samat ongelmat on ratkaistava riippumatta siitä, kuka on hallitusvastuussa, Romakkaniemi toteaa.
Julkinen velka kasvaa
Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä jatkaa kasvuaan, vaikka talouden otsikkoluvut kohenevat ja Suomi on keskellä korkeasuhdannetta. Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden alussa julkaiseman raportin mukaan rakenteellinen alijäämä on lisääntynyt jo vuodesta 2016 alkaen.
Romakkaniemi toteaa tämän tarkoittavan sitä, että trendin jatkuessa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ei kestä ensi vuosikymmenen nopeaa väestön ikääntymistä.
– Suotuisat suhdanteet auttanevat hallitusta pääsemään taloustavoitteisiinsa. Se päässee myös lähelle 72 prosentin työllisyystavoitettaan.
Romakkaniemen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä, vaan työllisyysasteen reipas nostaminen on välttämätön toimi ikääntymisestä selviämiseksi. Hänen mielestään ensi hallituskauden loppuun mennessä tavoitteena on oltava vähintään 75 prosentin työllisyysaste.
Se vaatii Romakkaniemen mukaan rohkeita rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa siten, että ensi vuosikymmenellä työllisyysasteen on mahdollista nousta 80 prosenttiin.
– Muissa Pohjoismaissa työllisyysaste on lähes poikkeuksetta yli 75 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on myös paljon alueita, joilla työllisyysaste on jopa yli 85 prosenttia. Suomen työllisyysaste on ylivoimaisesti Pohjoismaiden heikoin.
Romakkaniemen mukaan alhaisen työllisyysasteen lisäksi rakenteellinen työttömyys on OECD:n, komission ja muiden talousarvioitsijoiden arvion mukaan Suomessa korkeaa. Talouden kasvaessa myös pula osaavasta työvoimasta onkin nopeasti muodostunut kasvun esteeksi. Tämä johtuu ensisijaisesti työmarkkinoiden jäykkyyksistä.
Hänen mukaansa hallitusohjelmaan kirjatussa paikallisen sopimisen lisäämisessä ei olla kyetty etenemään riittävän kattavasti. Työmarkkinoiden joustojen lisääminen on välttämätöntä työllisyysasteen nostamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi.
– Meillä on pulaa osaavasta työvoimasta, vaikka talous ei ole vielä saavuttanut edes vuoden 2008 tasoa. Se on erittäin huolestuttavaa.