Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvioi blogissaan lauantaina, ettei Sanna Marinin (sd.) hallitus tule onnistumaan työllisyystavoitteidensa saavuttamisessa. Hallituksen tavoitteena on 60 000 lisätyöllistä sekä 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Hallituksen asettamissa, työmarkkinaedustajista koostuvissa ryhmissä pohditaan nyt keinoja työllisyyden parantamiseksi.
Vartiainen ei odota ryhmiltä liikoja.
– Olen jokseenkin menettänyt toivoni suomalaisen korporatismin suhteen, mutta kokemus kertoo, että jos järjestöiltä ylipäänsä on lupa odottaa yhtään mitään, tuloksia syntyy vain jos hallitus luo niiden työlle kovan paineen. Tämä toimi vuoden 2015 eläkeuudistuksen yhteydessä, koska valtiovalta oli tehnyt selväksi, että elleivät järjestöt tee jotain, hallitus tekee itse. Eläkeuudistus onkin viime vuosilta se kolmikannan mahtava ja ainoa saavutus, jolla korporatistit nykyään mielellään rehentelevät, käyttäen usein sananpartta “esimerkiksi eläkeuudistus”. Muita esimerkkejä on kuitenkin vaikea löytää, Vartiainen kirjoittaa.
Vartiaisen mukaan hallitus ei ole kohdistanut työryhmiin ja ammattiliittoihin riittävästi painetta toimivien työllisyyskeinojen löytämiseksi.
– Keinojen “etsiminen” onkin teatteria. Karu totuus on, että työllisyyden lisäämisen keinoista markkinataloudessa tiedetään jo suunnilleen se, mitä tarvitsee tietää. Hallituksen poliitikot toivovat hartaasti, että työllisyyttä voitaisiin lisätä sellaisilla kivoilla päätöksillä, joista ei kukaan olisi eri mieltä, joista ei tarvitsisi käydä ikäviä “riitoja”, jotka eivät mitenkään vaikuttaisi työttömänä olemisen taloudelliseen houkuttelevuuteen, jotka eivät leikkaa keneltäkään yhtään mitään ja jotka silti vahvistavat julkistaloutta.
Vartiaisen mukaan työllisyyden kasvattamiseksi ei ole olemassa ”kivoja päätöksiä”.
– Työllisyys ei kohene Nalle Puhin kahvikutsuilla, Vartiainen kirjoittaa.
– Minä en tiedä mistään maasta esimerkkejä tepsivistä työllisyysuudistuksista, joita ammattiyhdistysliike ei olisi vastustanut.
Vartiaisen mukaan vasemmiston on tunnustettava, että Suomella on työnteon kannusteiden ongelma, joka edellyttää ”oikeita rakenteellisia uudistuksia”. Hän ei usko hallituksen tähän kuitenkaan tarttuvan.
– Miten hallituksen työllisyyspolitiikka mahtaa kehittyä? En usko, että järjestöjen työryhmät tuottavat yhtään todellista työllisyysreformia. Arvaukseni on, että työmarkkinajärjestöjen työryhmät kyllä tuottavat pitkät tekstit, jotta näyttäisi siltä, että jotain on tehty — mutta raportit eivät sisällä ainuttakaan työllisyyteen järeästi vaikuttavaa ehdotusta.
– Sen jälkeen hallitus “päättää” pitkästä listasta näennäisreformeja ja alkaa sen jälkeen hitaasti mutta varmasti liudentaa työllisyyslupauksiaan.
– Mutta olen oikein mielelläni väärässä. Pessimisti ei pety, päättää Vartiainen kirjoituksensa.
