Kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan kotimaisessa talousajattelussa pidetään edelleen hämmentävän vahvasti kiinni viime vuosisadan opeista.
– Suomi kasvoi nopeasti toisen maailmansodan jälkeen, ja kyseiset ajattelutavat toimivat tuolloin. Nyt elämme aivan erilaisessa ympäristössä, jossa kilpailemme alhaisen inflaation globaalissa taloudessa. Väestön ikääntyminen kohtaa aikaisin Suomea ja esimerkiksi Japania, mikä haastaa ja myös kriisiyttää julkisen talouden. Taloustiede tulee valjastaa näiden ongelmien ratkaisuun, Vartiainen totesi keskiviikkona Helsingissä.
Hän esitteli tuoretta Suomalaisen talousajattelun kritiikki -teostaan, jossa käsitellään muun muassa kestävyysvajeen korjaamisen edellyttämiä toimia. Vartiaisen mukaan globalisaatio ei ole vähentänyt hyvinvointiyhteiskunnan tarvetta, pikemminkin päinvastoin.
– Pohjoismainen hyvinvointivaltio on loistava, jos se osataan tasapainottaa ja samalla ymmärretään talouden uudistamistarve. Muuten olemme vaarassa menettää sen. Meidän tulee tavoitella vaurautta, mutta jakaa sitä oikeudenmukaisesti, Vartiainen sanoi.
Kansanedustajan mukaan varsinkin vapaakaupasta hyötyvien pienten valtioiden tulisi samalla varautua kansainvälisten markkinoiden mahdollisiin myrskyihin.
– Se aiheuttaa myös epävarmuutta, ylläpitää jatkuvaa rakennemuutosta ja aiheuttaa suhdannevaihteluita eri toimialoilla. On järkevää toimia niin, että omasta maasta muodostetaan ikään kuin vakuutusyhtiö, joka suojaa ihmisiä riskeiltä. Sosiaaliturva, työttömyysturva sekä hyvät peruskoulut ja yliopistot valmentavat meitä toimimaan globaaleilla markkinoilla.
– Viestini on, että nämä asiat eivät ole ristiriidassa keskenään. Tarvitsemme enemmän markkinataloutta ja sen kautta saatavia parempia julkisia palveluita, Vartiainen sanoi.
Talkooajattelu nousi suomalaiseksi erikoisuudeksi
Juhana Vartiainen totesi teoksensa pohjautuvan kolmen vuosikymmenen aikana kerrytettyyn kokemukseen ekonomistina, tutkijana ja virkamiehenä sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomeen vaikuttaa hänen mukaansa juurtuneen vuosikymmenien varrella erikoinen ajatusmalli ”taloustalkoista”, joissa talouden nähdään uudistuvan jo pelkkien puheiden perusteella.
– Päättäjät, kansalaiset ja media ovat usein ajatelleet, että yhdessä puhumalla ja näennäisillä vetoomuksilla yrittäjät voidaan patistaa vaikkapa lisäämään jalostusastetta metsäraaka-aineen käsittelyssä. Tämä on kuitenkin tyhjää puhetta, sillä mikään ei muutu, jos taloutta ei oikeasti uudisteta esimerkiksi verotuksen tai uuden teknologian kautta, Vartiainen totesi.
Hänen mukaansa ajatusmalli pohjautuu aikaan, jossa Suomi ei ollut vielä osa kansainvälisiä pääomamarkkinoita. Tuolloin maassa oli jatkuva pula investoinneista, mutta korkeamman syntyvyyden vuoksi työvoimaa oli aina riittävästi.
– Nyt tilanne on päinvastainen. Kyllä investointeja tulee, jos kannattavia kohteita löytyy, mutta työvoima on liian pieni suhteessa julkiseen talouteen, Vartiainen sanoi.
Hän totesi liian pitkälle menneen järjestövallan ja korporatismin johtaneen Suomessa tilanteeseen, jossa tarvittavat uudistukset ovat lykkääntyneet tai jääneet kokonaan tekemättä.
– Esimerkiksi eläkeuudistus tehtiin liian myöhään ja työllistymisasteen nostaminen on tullut politiikan agendalle vasta viime vuosina. Se on mennyt valitettavan hitaasti jakeluun poliittisessa järjestelmässä, Vartiainen sanoi.
– En toivo ammattiyhdistysliikkeelle kuihtumista, sillä mielestäni se on olennainen osa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta ajatus ay-liikkeen veto-oikeudesta eduskunnan ja hallituksen päätöksiin on liikaa, se ajatus meidän täytyy hylätä ja jättää viime vuosisadalle, Vartiainen jatkoi.
Tänään meillä on ilo ja kunnia saattaa markkinoille @filsdeproust ’in Suomalaisen talousajattelun kritiikki. ”Tarvitsemme lisää markkinataloutta ja hyvinvointivaltiota. Vanhentuneet ajattelutavat eivät enää toimi”, tekijä toteaa. pic.twitter.com/unf1djKr3I
— Otava (@OtavanKirjat) February 27, 2019