Juhana Vartiaisen mukaan poliittisessa keskustelussa kuulee väitettävän, että ”työttömyyden syy ei ole työttömien laiskuudessa”.
Kokoomuksen kansanedustaja toteaa, että kyse on lähinnä vasemmiston keskustelusta ”kuviteltua vastustajaa” kohtaan. Sellaista tutkijaa tai oikeistopoliitikkoa, joka sanoisi työttömyyden johtuvan työttömien laiskuudesta, on Vartiaisen mukaan vaikea löytää.
– En ole poliittisella urallani tai tutkijan urallani yleensäkään kyllä kuullut kenenkään oikeasti käyttävän sanaa “laiska” työttömyydestä keskustellessa, muuten kuin siis siten, että paheksutaan sitä, että jotkut ehkä mahdollisesti pitävät työttömiä laiskoina, hän kirjoittaa blogissaan.
Juhana Vartiainen pitää laiskuuspuheita taloustieteilijän näkökulmasta outoina. Hänen mukaansa käsitteen järkevä määritelmä liittyisi vapaa-ajan arvostukseen.
– Vapaa-aika on hyödyke, jota kaikki arvostavat. Toisin ilmaistuna, me haluamme korvauksen siitä, että luovumme vapaa-ajastamme, Vartiainen kirjoittaa.
– Olemme siis tässä mielessä kaikki laiskoja, ja se on osoitus siitä, että meillä on oma elämä ja olemme järkeviä. Vapaa-aika on myös useimmille ihmisille normaalihyödyke, eli tulotason nousu lisää vapaa-ajan kysyntää, hän jatkaa.
Vartiainen summaa, ettei keskustelu ”työttömien laiskuudesta” ole järkevää.
– Työttömien joukko on vaihtuva, ja tuskinpa työttömät poikkeavat merkittävästi muusta väestöstä vapaa-ajan arvostuksensa suhteen.
Vapaa-ajan arvostus vaikuttaa Juhana Vartiaisen mukaan siihen, millä hinnalla siitä on valmis luopumaan. Siksi työttömyys- ja sosiaaliturvan taso yhdessä vapaa-ajan arvostuksen kanssa vaikuttaa siihen, millaisia työtarjouksia otetaan vastaan.
Hän kuitenkin korostaa, että kaikkien ihmisten mieltymykset ovat sinänsä pyhiä, eikä ihmisten jalostaminen tai paheksuminen kuulu taloustieteilijän tai liberaalin poliitikon tehtäviin.
Vartiaisen mielestä onkin hyödyllistä miettiä, miten sosiaaliturva ja verotus tulisi järjestää, jotta kansakunta mieltymyksineen kaikkineen voisi mahdollisimman hyvin. Hän avaa näkemystä esimerkillä.
– Jos kahdesta muuten samanlaisesta kansakunnasta toinen arvostaa keskimäärin vapaa-aikaa toista enemmän, talousjärjestelmä toimii hyvin, jos vapaa-aikaa arvostava kansakunta todella käyttää enemmän vapaa-aikaa. Kyseinen kansakunta jää todennäköisesti toista kansakuntaa köyhemmäksi rahatuloilla mitattuna, mutta ero vastaa preferenssien eroa jos talousjärjestelmä toimii niin kuin sen pitää.
Koska Suomessa on kunnianhimoinen julkinen hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen järjestelmä, on Juhana Vartiaisen mukaan työtä kuitenkin tehtävä enemmän kuin nyt, jotta järjestelmä voidaan rahoittaa kestävästi väestön ikääntyessä.
– Siksi koetan poliitikkona edistää sellaisia verotuksen ja sosiaaliturvan ja työlainsäädännön uudistuksia, jotka tekevät työnteosta taloudellisesti houkuttelevampaa ja helpompaa suhteessa vapaa-aikaan. Mistään “laiskuuden” paheksumisesta tässä ei tietenkään ole kysymys.