– Jos sote-menojen kehyksen tasosta keskustellaan perustuslaillisena kysymyksenä, perustuslakikontrolli ei ole enää omalla alueellaan, Juhana Vartiainen tviittaa.
Hän on jakanut tästä löytyvän Helsingin Sanomien kirjoituksen. Siinä todetaan maakuntien tiukan menokehyksen ja valinnanvapauden aikataulun joutuneen vastatuuleen sote-uudistuksessa. Kokoomuksen on jutun mukaan vaikea hyväksyä koko uudistusta, jos sen keskeiset tavoitteet vesitetään.
– Jos ja kun perustuslain mukaan julkisen vallan on lailla turvattava jokaiselle oikeus riittäviin sote-palveluihin, eikö riittämätön rahoitus ole väistämättä myös perustuslain noudattamista koskeva kysymys, perustuslakiasiantuntija ja Turun yliopiston professori Juha Lavapuro kysyy Vartiaiselta.
Vartiainen vastaa ykskantaan, ”ei”.
– Poliittisen päättäjän täytyy tulkita riittävyys, koska resurssit ovat niukat (demografia). Plus empiirinen näkökohta: julkisyhteisöjä kehitetään parhaiten säästöpaineen alla, hän toteaa.
Vartiaisen mukaan julkiset rahat riittävät ajan mittaan oikeasti parhaiten, jos ne eivät koskaan ”ihan ’riitä'”. Hänen mukaansa kulloisellakin hallituksella on kuitenkin oikeus ja velvollisuus priorisoida julkisia menoja resurssien puitteissa.
Professori Heikki Hiilamo vastaa Vartiaisen tviittiin olevansa samaa mieltä, koska ainakaan valinnanvapauslaissa ei ole mitään leikkuria.
– Tavoitteita menokehykselle voi asettaa mutta eduskunta päättää joka vuosi erikseen budjetista.
Juha Lavapuron mukaan valinnanvapauslain käsittely on yhdistetty sote-rahoituslakiesityksen täydennyksen käsittelyyn.
– Siksi rahoituskuvio lienee mukana vaikka se ei vv-lain perusteella yksin olisikaan. Asia tulisi myös joka tapauksessa arvioitavaksi, kun koko vv/maku/sote palaa STV:stä PeV:aan.
Jos sote-menojen kehyksen tasosta keskustellaan perustuslaillisena kysymyksenä, perustuslakikontrolli ei ole enää omalla alueellaan. Sote-uudistus huojuu ja uhkaa viedä hallituksen mukanaan – siihen on kaksi syytä https://t.co/NCRSqhyKFv
— juhana vartiainen (@filsdeproust) May 27, 2018
Ei. Poliittisen päättäjän täytyy tulkita riittävyys, koska resurssit ovat niukat (demografia). Plus empiirinen näkökohta: julkisyhteisöjä kehitetään parhaiten säästöpaineen alla. Siksi julkiset rahat riittävät ajan mittaan oikeasti parhaiten jos ne eivät koskaan ihan ”riitä”.
— juhana vartiainen (@filsdeproust) May 27, 2018
VV-lain käsittely yhdistettiin 17.5. sote-rahoituslakiesityksen täydennyksen (HE 15/2018) käsittelyyn. Siksi rahoituskuvio lienee mukana vaikka se ei vv-lain perusteella yksin olisikaan. Asia tulisi myös joka tapauksessa arvioitavaksi, kun koko vv/maku/sote palaa STV:stä PeV:aan.
— Juha Lavapuro (@JuhaLavapuro) May 27, 2018