Kokoomuksen kansanedustaja, taloustieteilijä Juhana Vartiainen muistuttaa, ettei valtiovalta voi vapaassa markkinataloudessa määrätä palkkoja ja velvoittaa yrityksiä työllistämään ihmisiä. Työttömyys voi hänen mukaansa laskea ”rakenteelliselle tasolle asti”.
– Olen yrittänyt pitää esillä sitä, että suurin osa näistä tutkijoiden arvioista siitä, mikä se rakenteellinen taso on, on kuitenkin aika korkea, Vartiainen totesi Ylen A-studiossa keskiviikkona.
Vartiaisen mukaan OECD:n arvio rakenteelliseksi tasoksi Suomessa on 7,4. Jotkut kotimaiset arviot liikkuvat taas yli kuudessa prosentissa. Euroopan komission arvio on lähes kahdeksan prosenttia. kausitasoitettu työttömyys on tällä hetkellä 8,5 prosentin pinnassa. Vartiaisen mukaan seitsemää prosenttia alemmas ei oikein voida päästä. Ainakaan ilman merkittäviä rakenneuudistuksia.
Kustannusnousupaineet ja palkkavaateet ovat nykyiselläkin työttömyystasolla hänen mukaansa kovat.
– Voi olla, että se kustannusten nousupaine yltyy sitten jo niin kovaksi jossain seitsemän prosentin pinnassa, että lisärekrytoinnit tyrehtyvät, Vartiainen arvioi.
Kuinka moni voi työllistyä?
Juhana Vartiainen herätti pienimuotoista kohua arvioimalla Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomen yli 270[nbsp]000 työttömästä työnhakijsta vain noin 40[nbsp]000 hakijalla on mahdollisuus työllistyä.
– 40[nbsp]000 työllisyyskasvu on se, jonka me voimme saada aikaan ilman, että me tulemme tälle OECD:n arvioimalle 7,4 prosentin rakenteellisen työttömyyden rajalle, hän selvittää.
Vartiaisen mukaan tämä ei tarkoita, että nykyisistä työttömistä vain 40[nbsp]000 voisi työllistyä. Hän muistuttaa, että valtaosa nykyisistä noin 270[nbsp]000 työttömästä tulee kyllä työllistymään, mutta työttömiä tulee myös koko ajan lisää tilalle.
– Uusia työttömiä tulee TEM:n listalle vuodessa noin 600[nbsp]000 ja heistä 300[nbsp]000 työllistyy. Siinä on valtava läpivirtauma, mutta jos meillä on rakenteellinen työttömyys, joka on niin korkea kuin OECD arvio, tulee meille silloin nämä kustannuskilpailukyvyn ongelmat jo siinä vaiheessa, kun meidän työllisyys on nettomielessä lisääntynyt 40[nbsp]000:lla.
Juhana Vartiasen mukaan rakenteelliset uudistukset olisivat tärkein keino työttömyyden alentamiseen.
– Työttömyysturvan uudistaminen, sosiaaliturvan uudistaminen, perhevapaat – saataisiin lisää kotiäitejä (töihin), Vartiainen listaa.
Hänen mukaansa työllisyys paranisi myös työperäistä maahanmuuttoa helpottamalla. Tässä auttaisi tarveharkinnan purkaminen. Vartiainen mainitsee myös opintoaikojen lyhentämisen ja paikallisen sopimisen lisäämisen.
Saksan ja Tanskan noin 4-5 prosentin rakenteellisen työttömyyden luvut kertovat Vartiaisen mukaan siitä, mihin Suomessa voitaisiin uudistuksilla päästä.
– Ei meidän pidä tyytyä vähempään.