Juhana Vartiainen: Moni suomalainen potee ”kruunukateutta”

Monet ajattelevat talousvaikeuksiemme johtuvan eurojäsenyydestä. Samaan ajatuskulkuun kuuluu Ruotsin talouden vahvuuden selittäminen maan omalla kruunulla.

– Tällainen ”kruunukateus” ei havaintojeni mukaan ole päätöksentekijöiden ja eliitin parissa kovin yleistä, mutta kansalaisten kysymyksissä ja median keskustelupalstoilla se elää vahvana, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

Hänen mukaansa kruunukateudelle ei ole taloustieteellisiä perusteita, mutta se voi silti olla ikävä tosiasia siinä mielessä, että eurojäsenyydestä tulee syntipukki itse aiheuttamillemme ongelmille.

Kruunukateuden yksi versio on uskomus, jonka mukaan oma valuutta jo sellaisenaan luo vaurautta.

– Suomen tapaiselle pienelle maalle ei maailmanvaluutan rooli kuitenkaan ole relevantti näkökohta. Muuten ei omasta setelipainosta ole pitkän aikavälin reaalitaloudellista hyötyä. Jos olisi, perustaisimme tietysti joka kuntaan oman valuutan.

Toinen versio kruunukateudesta on usko oman valuuttakurssipolitiikan voimaan. Jos Suomella olisi oma markka tallella, näin näyttävät monet uskovan, Suomi voisi nyt kätevästi vauhdittaa talouskasvuaan heikentämällä markkaa ja näin parantamalla viennin kannattavuutta.

– Inflaation kiihdyttäminen – valuutan heikentäminen merkitsee viime kädessä samaa asiaa – ei luo pitkällä aikavälillä lisää työllisyyttä ja tuotantoa. Taloudenpitäjät oppivat odottamaan inflaatio- ja devalvaatiosykäyksiä, ja tällainen epäuskottava raha- ja valuuttakurssipolitiikka tuo ajan mittaan vain korkeampaa ja vaihtelevampaa inflaatiota.

Vartiaisen mukaan markan takaisinhaikailijat eivät ehkä myöskään tule ajatelleeksi, että jos Suomella olisi oma markka, se olisi todennäköisesti tällä hetkellä varsin vahva. Korkotaso olisi todennäköisesti myös korkeampi kuin mitä se on nyt.

– Jos Suomella olisi oma keskuspankki, se valitsisi tällä hetkellä todennäköisesti korkeamman ohjauskoron kuin EKP.

Hän huomauttaa, että valuuttakurssivalinnat edellyttävät erilaisia toimintatapoja, mutta asioita voi hoitaa hyvin tai huonosti sekä rahaliiton ulkopuolella että sen sisäpuolella.

Mainos