Kokoomuksen Juhana Vartiainen kiinnitti budjettipuheenvuorossaan eduskunnassa huomiota siihen, että ”kelpo budjettiesityksestä huolimatta kansantalouden pidemmän aikavälin näkymät ovat murheellisen heikot”.
– Vaikka viime aikoina on nähty heikkoja kasvusignaaleja, talousarvion liitteenä oleva talouskatsaus on masentavaa luettavaa. Oli sitten hallituksessa tai oppositiossa, on syytä suhtautua vakavasti talouden ja julkistalouden pitkän aikavälin näkymiin, Juhana Vartiainen sanoi.
Hänen mukaansa hyvinvointimenojen ylläpitäminen väestön ikääntymisen aikakautena ei ole hoidettavissa muuten kuin nostamalla työllisten määrää.
– Siksi kenenkään ei pidä tuudittautua sellaiseen uskoon, että pärjäisimme ilman, että joudumme edelleen luomaan kriittisen katseen kaikkiin tukimuotoihin, jotka rohkaisevat pitkiin poissaoloihin työmarkkinoilta.
Tällainen uudistus on hänen mukaansa muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus, joka lyhentää turvan kestoa 100 päivällä. Tämä alentaa Vartiaisen mukaan tutkijoiden yhteisen käsityksen mukaan työttömyysastetta pysyvästi toisin kuin julkiset työllistämistoimet, jotka jättävät työmarkkinoiden toimintatavat ennalleen.
– Lyhennyksen jälkeenkin yrityksille on silti houkuttelevaa pyrkiä eroon ikääntyneistä työntekijöistä, ja ansiosidonnainen työttömyysturva lisäpäivineen muodostaa varhaisen sillan eläkkeelle ammattiliittojen hiljaisella hyväksynnällä. Siksi on tärkeää, että lähivuosina suunnitellaan uudelleen koko työttömyysturvamme niin, että se todella toimii vakuutuksena työttömyyden varalle mutta ei ylläpidä korkeaa rakennetyöttömyyttä.
Tarpeellinen kilpailukykysopimus ei kansanedustajan mukaan ”kuitenkaan muuta työmarkkinajärjestelmämme rakenteellisia piirteitä, ja sen synnyttämisen tuskat osoittivat kolmikantapäätöksenteon ongelmat”.
– Se on kertakorjaus, joka kirjoittaa työpanoksen hintalapun uusiksi mutta ei vielä takaa sitä, että kustannustaso vastedeskin pysyisi euroalueen sisällä kilpailukykyisellä tasolla. Jos mikään ei muutu, sopimuksen umpeuduttua aletaan taas puskea kustannustasoamme ylöspäin kaikille pakollisilla yleisillä palkankorotuksilla, jotka nostavat ansioita myös sellaisissa yrityksissä, jotka eivät kykene nousua kantamaan, sekä sellaisille esimerkiksi ikääntyneille työntekijöille, joiden tuottavuus ei nouse korotusta vastaavasti.
Juhana Vartiaisen mukaan moni eduskunnan istuntosalissa pitää uudistussuuntia kiistanalaisina, mutta vain niiden avulla saadaan työllisyyttä pysyvästi nostetuksi.
– Ken torjuu tällaiset uudistukset, saa samalla varautua siihen, että tulevatkin hallitukset joutuvat säästämään välttämättömistä koulutus- ja hyvinvointimenoista, Vartiainen sanoi.
– Meillä on edelleen noin kuuden miljardin euron kestävyysvaje. Jos tällainen säästötarve tuntuu suurelta kaikista heistä, jotka ajattelevat luovansa seuraavankin hallituksen ohjelmaa, kehotan kääntämään tyynesti ja rohkeasti katseen työmarkkinoiden rakenteellisiin uudistuksiin, muuten tätä säästötarvetta ei voi välttää kerta kaikkiaan millään tempulla.