Helsingin Pormestari Juhana Vartiainen kertoo Helsingin Sanomille näkemyksensä Suomen ja Ruotsin taloudellisiin eroavaisuuksiin. Eroavaisuuksia löytyi niin maiden historiallisista kuin nykyisistäkin päätöksentekomalleista kuin työmoraalistakin.
Vartiainen aloittaa analyysinsa korostamalla Ruotsin keskitetyn päätöksenteon mallia kotimaiseen kolmikantaan verrattuna:
– Ruotsi ei ole ikinä ollut korporatiivinen kolmikantayhteiskunta. Siinä missä Suomessa vasemmisto kaipasi porvarillisen hallinnon vastapainoksi ay-liikettä päätöksentekoon, oli 40 vuotta sosiaalidemokraattien vallitsemassa Ruotsissa tällainen ajatus täysin vieras, Juhana Vartiainen toteaa.
Toiseksi hän pitää tärkeänä ruotsalaispoliitikkojen tapaa pyytää apua yliopiston professoreilta. Tämä tutkittuun tietoon pohjaaminen on antanut Ruotsille etulyöntiaseman ongelmien taklaamisessa.
Kolmas syy Ruotsin taloudelliselle vakaudelle on Vartiaisen mukaan maan korkea työmoraali.
– Ei täällä hyväksytä ajatusta, että on oikeus johonkin toimeentulotukeen, jos ei halua tehdä työtä. Suomessa on säädetty ikään kuin perustuslaillisia oikeuksia tulonsiirtoihin, Juhana Vartiainen toteaa.
Seuraavaksi Vartiainen tuo esille Ruotsin nopean kaupungistumisen:
– Suomessa oli aluepolitiikka, Ruotsi taas halusi rakentaa tehtaita ja asuntoja niiden työntekijöille. Ruotsi lopetti maataloustuet jo 1960-luvulla, Vartiainen mainitsee. Tämä taas johti siihen, että Suomen maaseuduilta muutettiin lähelle ruotsalaisiin kaupunkeihin, joissa oli modernit asuinmukavuudet ja hyvä työpaikka, hän jatkaa.
Maahanmuutto ylipäänsä on Vartiaisen mukaan ollut Ruotsissa onnistuneempaa. Hän muistuttaa Ruotsalaisen maahanmuuton alkaneen kunnolla jo 1940-luvulla, kun sotien runtelemasta Euroopasta muutti runsaasti työikäistä väestöä Ruotsiin hyvin porskuttavan talouden vanavedessä.
– On vaikea ylläpitää innovatiivista tuottavuuskasvua kansantaloudessa, jonka työikäinen väestö vähenee, Vartiainen toteaa.
Suomessa väestön väheneminen olisi taklattavissa samoilla keinoilla, kuin ruotsissa:
– Meidän täytyy pitää rajat auki yrittävälle, liikkuvaiselle, koulutetulle, nuorelle ikäluokalle. Mistä tahansa tullaankaan, niin tervetuloa!, Vartiainen sanoo.
Ruotsin vaurautta ja menestystä on usein selitetty pitkällä rauhanajalla, mutta Vartiaisen mukaan se ei selitä tilannetta yhtä hyvin kuin muut hänen mainitsemansa seikat:
– On meilläkin ollut rauha 80 vuotta. Reaalivarallisuushan on infraa, tehtaita, taloja ja muita. Jos ne kuluu kolme prosenttia vuodessa, niin ne ennättää 80 vuodessa ikään kuin kulua loppuun. Kaikki pitää investoida uudestaan. Saksa ja Japani lähtivät raunioista, ja nyt ne ovat erittäin varakkaita, Vartiainen summaa.
