Pääministeri Juha Sipilä kommentoi keskustan puoluekokouksen pääjuhlan puheessaan sunnuntaina hallituskauden merkittävimpiä hankkeita: maakuntauudistusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Sipilä sanoo, että muissa Pohjoismaissa onnistuneet maakuntauudistukset tehtiin jo 1860-luvulla, mutta Suomi ei Venäjän vallan alla voinut ryhtyä samaan.
Sipilän mukaan maakuntarakenteen kehittäminen onkin jäänyt suomalaisessa politiikassa ikuisuuskysymykseksi. Hän sanoo, että sote-uudistuksen hankalan alun jälkeen maakuntauudistus todettiin välttämättömäksi:
‒ Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kahden epäonnistuneen sote-yrityksen jälkeen, että sote-ratkaisun tulee perustua suoraan kansanvaltaan ja itsehallintoon, tuli poliittiseksi tosiasiaksi, että ratkaisuun oli soten ohella otettava mukaan muu maakunnallinen tehtävärepertuaari, mukaan lukien valtion aluekehitystehtävät.
Sipilä uskoo, että maakuntauudistus edistää monikeskuksista Suomea, joka pystyy yhdistämään korkean osaamisen, digitaaliset verkot ja ja biotalouden.
‒ Maakuntauudistus tarkoittaa sitä, että Suomeen syntyy 18 tapaa kehittää alueita. Syntyy erilaisia tapoja tehdä asiat oikein. Tämä luo uutta dynamiikkaa, maakunnat erikoistuvat ja erilaistuvat, ja niiden välille syntyy sekä kilpailua että luontaista työnjakoa, Sipilä sanoo.
Hänen mukaansa keskusta tavoittelee modernia Suomea, jossa valta ei keskity yhteen keskukseen. Sipilä haluaa poistaa vastakkainasettelun maaseudun ja kaupungin väliltä.
‒ Tämä on tulevaisuutta. Uudistus mahdollistaa kunkin alueen voimavarojen entistä paremman hyödyntämisen. Maakuntavaalit käydään koko maakunnan kattavilla poliittisilla ohjelmilla, Sipilä sanoo